Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Sanchez, Christina"

Sort by: Order: Results:

  • Sanchez, Christina (Helsingin yliopistoUniversity of HelsinkiHelsingfors universitet, 2003)
    Lypsykarjojen terveystarkkailu aloitettiin Suomessa vuonna 1982. Muutamassa vuodessa sairaustietojen keräilyä tehtiin ympäri maan. Lypsykarjan terveystarkkailussa pyritään seuraamaan ja parantamaan eläinten terveydentilaa yksilö- ja karjatasolla. Terveystarkkailussa kerätään eläinlääkäreiden lehmien siemennys- ja terveyskorttiin tekemiä hoito- ja sairaustietoja. Kerättäviä tietoja ovat hoitopäivämäärä, hoitokerta, sairauskoodi ja eläinlääkärin tunnusnumero. Tiedot kerää seminologi muun työnsä ohella tilalla käydessään. Hän lähettää tiedot tietokoneen välityksellä Maatalouden Laskentakeskukseen, joka ylläpitää tietoja karjakohtaisesti. Tila saa kerran vuodessa yhteenvetoraportin terveystarkkailussa viimeisten 12 kuukauden aikana kerätyistä tiedoista. Lehmän sairaus vaikuttaa suuresti siihen, kuinka suuri osa tapauksista saadaan terveystarkkailurekisteriin tallennettua. Terveystarkkailuun kuuluvilla tiloilla saadaan poikimahalvaustapauksista noin 80 % rekisteriin, kun taas utaretulehduksista tallentuu vain noin 50 %. Tämä ero johtuu pitkälti siitä, että omistajat kirjaavat huonosti reseptillä hoidettuja sairaustapauksia lehmän terveyskorttiin. Norjassa aloitettiin lypsylehmien terveystarkkailu vuonna 1975, Ruotsissa 1982 ja Tanskassa 1991. Islannissa ei ole vastaavaa järjestelmää käytössä. Ruotsissa ja Norjassa sairauksien rekisteröinti on pakollista, Suomessa ja Tanskassa se on vapaaehtoista. Eri Pohjoismaissa on erilaiset koodit diagnooseille ja hoidoille. Tiedot kirjaa yleensä eläinlääkäri, joskus omistaja. Keruu- ja tallennusmenetelmät poikkeavat eri maissa. Vuonna 2002 suoritetun tutkimuksen perusteella Norjassa esiintyi muita maita enemmän ketoosia, Tanskassa poikimahalvauksia esiintyi vähiten. Norjassa ja Suomessa esiintyi enemmän vedinvaurioita alkulaktaatiossa kuin muissa maissa. Suomessa esiintyi vähiten jälkeisten jäämistä ja Tanskassa vähiten abortteja. Suomessa hoidetaan eniten hormonaalisia lisääntymishäiriöitä ja Tanskassa vähiten. Neljän Pohjoismaan kesken on suunnitteilla tutkimushanke havaittujen sairastuvuuserojen syiden selvittämiseksi.