Browsing by Author "Tanhua, Riikka"

Ratsut ja ravurit liikkuvat elämänsä aikana eri tavalla. Ratsut liikkuvat usein pehmeämmillä pohjilla ja hitaammissa nopeuksissa kuin ravurit. Kavion histologinen normaalianatomia tunteminen toimii perustana lähdettäessä tutkimaan normaalista poikkeavia tilanteita, kuten kaviokuumeen aiheuttamia histologisia muutoksia. Kavion histologista rakennetta eri käyttötarkoituksessa käytettävillä hevosilla on tutkittu vähän, joten tutkielman avulla oli tarkoitus alustavasti selvittää, onko ratsujen ja ravureiden lamellikerrosten välillä rakenteellisia eroja. Työn tavoitteena oli selvittää, onko ratsujen ja ravureiden kavion lamellikerroksessa histologisesti havaittavia rakenteellisia eroja. Hypoteesina oletettiin, että ratsujen ja ravureiden lamellien histologisessa rakenteessa on eroja, johtuen erilaisesta käyttötarkoituksesta erilaisilla pohjilla. Tutkimusmateriaali kerättiin Helsingin Yliopistollisessa eläinsairaalassa lopetettavaksi tulleista hevosista, sekä teurastamossa lopetetuista hevosista. Otanta koostui kolmesta ratsutaustaisesta ja viidestä ravitaustaisesta hevosesta. Hevosten tuli olla ontumattomia, eikä niillä saanut olla merkkejä tulehduksellisista ja hormonaalisista sairauksista. Hevosten terveydentila varmistettiin verinäytteillä. Kuoleman jälkeen hevosilta irrotettiin oikea etujalka, jonka kavion etuseinämästä leikattiin näytteeksi kaikkia kavion kerroksia sisältävä pala. Näytepala käsiteltiin ja leikattiin yhden solukerroksen paksuisiksi preparaateiksi. Preparaatit kiinnitettiin mikroskooppilasille, värjättiin PAS- ja HE-värjäyksillä, ja näytteistä otettiin kuvat patologian kuvausohjelmistolla. Näytteistä mitattiin primaaristen ja sekundaaristen epidermaalisten lamellien pituus ja leveys piirto-ohjelman avulla. Lisäksi arvioitiin sekundaaristen epidermaalisten lamellien rakennetta. Tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että ratsujen sekundaariset epidermaaliset lamellit ovat pidempiä verrattuna ravihevosten sekundaarisiin epidermaalisiin lamelleihin. Lisäksi sekundaaristen epidermaalisten lamellien tyypeissä havaittiin eroja ryhmien välillä. Tulos oli osittain hypoteesin mukainen. Eroja havaittiin lähinnä sekundaarisissa epidermaalisissa lamelleissa. Käytännössä tästä voi olla hyötyä ajatellen jatkotutkimuksia, kun lähdetään luomaan pohjaa eri käyttötarkoituksessa olevien hevosten lamellien normaalin rakenteen arviointiiin. Kyseessä oli kuvaileva pilottitutkimus, jonka tutkimusotanta oli pieni. Tutkimusotantaan sisältyneiden hevosten historiasta oli hyvin vähän tietoa, joten lamellien normaaliin rakenteeseen vaikuttavien tekijöiden vaikutusta ei voida täysin arvioida. Eroavaisuuksien merkitsevien erojen toteamiseksi tarvitaan jatkotutkimuksia.