Browsing by Author "Tanskanen, Riitta"
Now showing items 1-1 of 1
-
Tanskanen, Riitta (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1991)Työn tarkoituksena oli kyselyn avulla selvittää, mitä uudistuksia ja parannuksia praktisoivat eläinlääkärit kaipaavat lypsykarjan terveystarkkailujärjestelmään ja diagnoosikoodeihin. Lisäksi tiedusteltiin, tarvittaisiinko Suomessa terveydenhuoltoeläinlääkäreitä ja olisivatko eläinlääkärit kiinnostuneita erikoistumaan terveydenhuoltoon ja tuotantoeläinpraktiikkaan. Eläinlääkäreitä pyydettiin arviomaan seminologien ja karjanomistajien osuutta terveystarkkailussa. Kyselykaavake postitettiin keväällä 1990 kaikille laillistetuille eläinlääkäreille (1063 kpl) eläinlääkintöosaston virkapostin mukana. Vastauksia tuli 287 ja vastausprosentti kaikista Suomen eläinlääkäreistä oli 27. Terveystarkkailujärjestelmästä katsottiin olevan hyötyä sekä eläinlääkärille että karjanomistajalle. Tietojen hidas siirtyminen, karjanomistajien passiivisuus reseptihoitojen merkitsijöinä ( 30-50 % reseptihoidoista merkitsee vain alle 1 % omistajista) ja diagnoosikoodiston suppeus olivat tärkeimmät epäkohdat. Terveystarkkailumerkintöjä tehtiin tämän tutkimuksen mukaan laiskimmin Turun ja Porin läänissä sekä Oulun ja Vaasan lääneissä. Tulokset olivat samansuuntaiset kuin Maatalouden laskentakeskuksen vuodelta 1990 olevassa tilastossa. Näissä ja Lapin läänissä tekivät karjanomistajat huonoiten reseptimerkintöjä. Tärkeimmät syyt, miksi merkintä jäi tekemättä, olivat unohtaminen ja että kansio ei ollut lähettyvillä. Merkinnän teon kieltäviä karjanomistajia oli vähän. Pelko eläimen myynnin vaikeutumisesta oli eläinlääkäreiden mielestä tärkein syy terveystarkkailumerkinnän kieltämiseen. Lisäksi huippukarjojen omistajat ja iäkkäät karjanpitäjät eivät aina halunneet merkintää tehtävän. Eläinlääkäreillä näyttäisi olevan kiinnostusta erikoistua terveydenhuoltoon ja tuotantoeläinpraktiikkaan ja Suomeen tarvittaisiin terveydenhuoltoeläinlääkäreitä. Nykyisin eläinlääkäreillä näyttäisi olevan aikaa ja kiinnostusta selvitellä karjaongelmia ja tehdä neuvontatyötä. Yli puolet vastaajista piti neuvojien (esim. meijerin maitotalousneuvojien) määrää riittämättömänä. Eläinlääkärit näyttävät tekevän varsin paljon yhteistyötä neuvojien kanssa. 66 % vastaajista ilmoitti, että terveystarkkailu ei voisi nykyisellään korvata ministeriön kuukausi-ilmoitusta, koska tiedot siirtyvät liian hitaasti ja karjanomistajien reseptihoitojen kirjaaminen on epäluotettavaa ja seminologien merkintöjen keräilyssä voi sattua virheitä. Terveystarkkailuraportteja eläinlääkärit pitivät varsin hyödyllisinä, joskin niitä moitittiin vaikealukuisiksi ja niiden saannissa on pitkä viive. Tarkkailukarjan terveysraportteja oli vain 44 % vastaajista käyttänyt hyväkseen.
Now showing items 1-1 of 1