Browsing by Author "Väisänen, Tarja"

Tämä syventävien opintojen tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusosasta. Kirjallisuuskatsaus käsittelee emän ja vasikan käyttäytymistä luonnossa sekä vierihoidon ja vasikan vieroituksen vaikutusta emän käyttäytymiseen navettaolosuhteissa. Tutkimusosa muodostuu kokeesta, jossa seurattiin vasikoitaan rajoitetusti kaksi kertaa päivässä imettäneiden emien käyttäytymistä vieroituksen yhteydessä. Koe oli osa laajempaa vasikoiden vierihoitokasvatustutkimusta. Koe tehtiin Viikin opetus- ja tutkimustilan navetassa syksyn ja talven 1998 - 1999 aikana. Vieroituksen aikaisessa käyttäytymistarkkailussa oli mukana 12 Ay-lehmää, joiden vasikat talutettiin emiensä luokse parteen imemään aamu- ja iltalypsyn jälkeen kahden tunnin kuluttua lypsystä 5 ensimmäisen vierihoitoviikon aikana. Puolet vasikoista vieroitettiin kokonaan 5 vierihoitoviikon jälkeen. Loput lehmät jatkoivat imettämistä kerran päivässä, aamulypsyn jälkeen. Lopullisesti näiden lehmien vasikat vieroitettiin 8 vierihoitoviikon jälkeen. Lehmät jaettiin tilastollista käsittelyä varten kolmeen ryhmään. Ryhmässä 1 oli 6 lehmää, joiden vasikat vieroitettiin kokonaan 5 vierihoitoviikon jälkeen. Ryhmässä 2 oli 6 lehmää, joiden vasikat vieroitettiin 5 vierihoitoviikon jälkeen osittain, jättämällä iltalypsyn jälkeinen imemiskerta pois. Ryhmä 3 koostui ryhmän 2 emistä, joiden vasikat vieroitettiin kokonaan 8 vierihoitoviikon jälkeen. Ryhmien 2 ja 3 lehmät olivat siis samat, mutta osittaisen ja lopullisen vieroitusajankohdan välillä oli 3 viikon aikaero. Tilastollisessa käsittelyssä oli lopulta mukana ainoastaan 3 lehmää ryhmässä 1 ja 5 lehmää ryhmissä 2 ja 3. Lehmien käyttäytymistä seurattiin videokameroiden avulla 24 tuntia vuorokaudessa. Videointi aloitettiin vuorokausi ennen vieroitusta ja lopetettiin kaksi vuorokautta vieroituksen jälkeen. Lehmiä kuvattiin aikaviivenauhoitusta käyttäen, jolloin yksi 24 tunnin jakso mahtui 3 tunnin videokasetille. Videonauhat katsottiin ja jokaisen lehmän asento ja käyttäytyminen merkittiin ylös kahden minuutin välein. Havaintoina käytettiin neljää asentokoodia ja yhdeksää eri käyttäytymiskoodia. Saaduista havainnoista laskettiin asento- ja käyttäytymishavaintojen frekvenssit sekä samoista peräkkäisistä havainnoista muodostuvien asento- ja käyttäytymisjaksojen määrät. Tulokset analysoitiin varianssianalyysillä käyttäen toistomittausmenetelmää, jossa toistoina olivat kolme peräkkäistä päivää (päivä ennen vieroitusta, vieroituspäivä ja vieroituksen jälkeinen päivä). Vieroitusta edeltävä päivä oli kontrollivuorokausi, johon muiden päivien käyttäytymishavaintoja verrattiin. Vieroituksen jälkeen lehmät makasivat vähemmän ja huusivat enemmän kuin ennen vieroitusta. Ryhmän 2 lehmillä, jotka saivat vasikan luokseen vielä kerran päivässä, huutaminen oli kuitenkin vähäisintä. Ryhmien 1 ja 3 itsehoito lisääntyi. Asento- ja käyttäytymisjaksojen määrä lisääntyi vieroituksen jälkeen. Lehmät olivat siis vieroituksen jälkeen levottomampia kuin ennen vieroitusta, mutta yksilöiden väliset erot olivat suuria. Saadut tulokset osoittavat, että vieroitus muuttaa lehmien käyttäytymistä ainakin hetkellisesti ternimaitokautta pitemmän vierihoidon jälkeen. Suurimmat muutokset käyttäytymisessä havaittiin lehmillä, joiden vasikat vieroitettiin kerralla viiden viikon vierihoidon jälkeen.