Browsing by Author "Vainio, Reeta"

Navan alueen ongelmat ovat yleisiä vastasyntyneillä varsoilla. Napatulehdus ilmenee tavallisesti 1−8 viikon ikäisellä varsalla. Aiheuttajamikrobit ovat samoja kuin sepsiksen aiheuttajana yleensä eristetään. Napatyrä on hevosen yleisin tyrä ja toiseksi yleisin kehityshäiriö. Se voi olla synnynnäinen tai kehittyä vasta syntymän jälkeen. Suurin osa napatyristä on pieniä ja paranevat itsestään aiheuttamatta haittaa varsalle. Suuret tyrät sen sijaan altistavat erilaisille komplikaatioille, minkä vuoksi ne vaativat kirurgista korjaamista. Avoin urakus voi olla synnynnäinen tai muodostua varsalle esimerkiksi napatulehduksen tai muun sairauden seurauksena. Se yleisimmin huomataan virtsan tippumisena navan kautta. Se voi parantua konservatiivisella hoidolla, mutta voi vaatia myös naparakenteiden kirurgista poistamista. Lisäksi se altistaa napatulehduksen kehittymiselle. Tutkielman sisältämän alkuperäistutkimuksen tarkoituksena oli selvittää napatulehduksen yleisyyttä varsoilla sekä perehtyä tarkemmin sen hoitoon. Tutkimus rajattiin koskemaan vain napatulehdusta, sillä se on navan alueen ongelmista yleisin ja voi hoitamattomana tai diagnoosin viivästyessä johtaa vakaviin komplikaatioihin. Aineistona käytettiin Yliopistollisessa hevossairaalassa vuosina 2010−2015 napatulehduksen vuoksi hoidettuja varsoja. Tutkimus toteutettiin retrospektiivisesti kirjaamalla tiedot potilasohjelmasta. Yliopistollisessa hevossairaalassa vuosina 2010−2015 maaliskuun ja elokuun välisenä ajanjaksona hoidetuista varsoista 15 %:lla todettiin napatulehdus. Varsojen ikä sairaalaan saapuessa vaihteli 0-61 vuorokauden välillä ollen keskimäärin 10 vuorokautta. Varsat saapuivat erilaisten syiden vuoksi. Osalla napatulehdus diagnosoitiin heti sairaalaan tullessa ja osalla vasta sairaalassaoloaikana. Sairaalassaoloaika vaihteli 1−22 vuorokauden välillä ollen keskimäärin 7,8 vuorokautta. Varsoista vain 12,7 %:lla ainoa raportoitu ongelma oli napatulehdus. Napatulehdusta sairastavista varsoista 61,8 %:lla napa poistettiin kirurgisesti, kun taas 27,3 % varsoista hoidettiin konservatiivisesti mikrobilääkkeiden avulla. Varsoista 96,4 % sai mikrobilääkkeitä sairaalassaoloaikana. Yleisin mikrobilääkevalinta varsoille oli penisilliini yhdistettynä gentamysiiniin. Varsoista lopetettiin kuusi eli 10,9 %. Tulosten perusteella napatulehdus on melko yleinen varsoilla. Lisäksi huomattavan suuri osa sairaalassa hoidetuista napatulehduksista oli vakavia, ja varsoilla oli yleensä muitakin ongelmia navan lisäksi. Osalla tutkimuksessa mukana olleista varsoista havaittiin napatulehdus vasta sairaalassaoloaikana. Aikaisemmissa tutkimuksissa napatulehduksen aikaisen diagnosoinnin on havaittu parantavan ennustetta. Tämä kannustaa toistuvien ultraäänitutkimusten käyttöön sairailla varsoilla.