Browsing by Author "Vainionpää, Mari"

Kissan kivun havaitseminen voi olla erittäin hankalaa, jos omistajalla tai eläinlääkärillä ei ole tietoa kissaan kohdistuneesta kivuliaasta tapahtumasta. Usein ainoa merkki kissan kivusta on käytösmuutos. Myös kissan kivun hoitaminen kipulääkkeillä voi olla haasteellista, koska kissalle soveltuvista kipulääkkeistä ei ole yhtenäistä ohjeistusta. Joidenkin kipulääkkeiden käyttöön kissalla liittyy myös uskomuksia ja pelkoja, jotka estävät eläinlääkäriä valitsemasta kyseistä lääkettä kissan kivun hoitoon. Edellä mainitut syyt ovat usean tutkimuksen mukaan syynä siihen, että kissan kipu valitettavan usein alidiagnosoidaan ja -lääkitään. Olen koonnut kirjallisuuskatsaukseeni tietoa kivun mekanismeista, kissan kivun havaitsemisesta, kivun hoitotavoista ja kissalla käytettävistä kipulääkkeistä sekä niiden yhdistelmistä. Kipua voidaan hoitaa kiputyypistä ja kivun määrästä riippuen monilla eri tavoilla tai yhdistelemällä eri hoitomuotoja. Näitä ovat esimerkiksi kipulääkkeet ja niiden yhdistelmät, akupunktio, hieronta, kuuma- ja kylmähoidot, ravintolisät sekä lääkeaineet, jotka eivät ole kipulääkkeitä, mutta vahvistavat niiden analgeettista vaikutusta. Kirjallisuuskatsauksessani olen keskittynyt kipulääkkeiden vaikutusmekanismeihin, niiden soveltuvuuteen kissalle sekä lääkkeiden annostuksiin. Kissan omalaatuinen fysiologia, ikä ja terveydentila tulee ottaa huomioon kipulääkitystä määrättäessä. Esimerkiksi pitkäaikaisen tulehduskipulääkkeen käytön yhteydessä on syytä seurata kissan terveydentilaa. Tulehdus-kipu-lääkkeiden lisäksi kissan kivun hoidossa voidaan käyttää opioideja, α2-agonisteja, muita sedatiiveja, N-metyyli-D-aspartaatti (NMDA) -reseptoreihin vaikuttavia lääkeaineita, puudutteita, kortikosteroideja sekä adjuvantteina lääkeaineina, eli kipulääkkeiden vaikutusta vahvistavina lääkeaineina, trisyklisiä masennuslääkkeitä ja bisfosfonaatteja. Hellän ja hyvän hoivan elämänlaatua parantavaa merkitystä ei kivunhoidossa tule unohtaa.