Browsing by Author "Wermundsen, Katri"

Naudan karvatuppipunkki on merkittävä vuotavaurioiden aiheuttaja Suomessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia demodikoosin aiheuttamia vuotavaurioita ja ottaa selville, mikäd emodexlaji aiheuttaa suomalaisten nautojen demodikoosia. Lajimääritys tehtiin Valtion Eläinlääketieteelliseen laitokseen vuonna 1989 saapuneista demodikoosinäytteistä. Tutkimuksessa mitattiin punkkinaaraiden ja -urosten sekä munien pituus ja leveys. Naudoilta on löydetty kolme eri karvatuppipunkkilajia, joiden mittoihin tuloksia verrattiin. Saatujen mittaustulosten perusteella voidaan päätellä, että tutkitut karvatuppipunkit kuuluivat lajiin Demodex bovis. Naudan vuotanäytteitä otettiin kolmelta teurastamoltavuosina 1988-1989. Koevuotia oli 18 kappaletta. Koevuodaksi valittiin vuota, jossa teurastuksen jälkeen oli tunnettavissa yksi tai useampi tyypillinen demodikoosinysty. Nystyröiden sisältö analysoitiin mikroskooppisesti. Vuodat lähetettiin nahkatehtaalle valmistettaviksi. Vuodissa näkyviä vaurioita tarkasteltiin parkituksen jälkeen. Demodikoosin vaurioittama parkittu nahka näytti kirjavalta ja pilkukkaalta. Kromiparkitussa nahassa värjäytyivät demodikoosipesäkkeet ja niitä ympäröivä kudos tummemmiksi kuin terve kudos. Nahan pinnassa oli halkaisijaltaan 0,5-2 mm:n suuruisia reikiä ja kuoppia. Demodikoottiset nahat jaoteltiin vaurioiden vakavuuden perusteella neljään ryhmään: ei huomauttamista, lieviä muutoksia, kohtalaisia muutoksia, huomattavia muutoksia. Kohtalaiset ja huomattavat vauriot hankaloittavat nahanjatkokäsittelyä, lisäävät valmistuskustannuksia ja alentavat valmiin tuotteen arvoa. Tässä tutkimuksessa 33 %:a nahoista, joista demodex-punkkeja oli mikroskooppisessa tutkimuksessa löytynyt, oli pinnaltaan kohtalaisesti tai huomattavasti vaurioituneita. Lieviä vaurioita oli 47 %:ssa nahkoja. Moitteettomia nahkoja oli 20 %:a demodikoottisista nahoista. Osa parkituista nahoista arvioitiin sekä märkänä että kuivana. Vauriot näkyivät selvimmin kuivauksen jälkeen, p=/< 1,5%.