Browsing by department "Obstetriikan ja gynekologian laitos"
Now showing items 1-4 of 4
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1990)Tämä syventävien opintojen tutkimusprojekti sisältää kirjallisuuskatsauksen jatutkimusosan. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään hevosen alkionsiirtoa sekä alkioiden kylmäsäilytyksen yleisiä periaatteita ja käytössä olevia menetelmiä, erityisesti hevosen alkioiden kylmäsäilytyksen erityispiirteitä painottaen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kokeilla hevosten alkioiden pakastuvuutta ja elinkykyä pakastuksen jälkeen. Tutkimus tapahtui Eläinlääketieteellisen korkeakoulun Hautjärven laitoksella syyskuun 1986 ja lokakuun 1987 välisenä aikana. Työssä käytettiin neljäätoista lämminveristä ravuritammaa, jotka toimivat vuorotellen sekä alkioiden luovuttajina että vastaanottajina. Tamma siemennettiin, ja kuudentena tai seitsemäntenä päivänä ovulaationjälkeen alkio huuhdottiin kohdusta ei-kirurgisella menetelmällä. Alkio löytyi 39%:ssa huuhteluista. Tämän jälkeen alkio pestiin, mitattiin, arvosteltiin ja lisättiin glyserolia 10 %:na liuoksena kylmäsuoja-aineeksi sekä siirrettIin 0.5 ml muoviolkeen pakastamista varten. Pakastaminen tapahtui ohjelmoitavalla, biologisen materiaalin pakastamista varten kehitellyllä pakastuskoneella. Lämpötilaa laskettiin vaiheittain ensin 4 °C minuutissa -6 °C:een, jossa suoritettiin kiteytys. Tämän jälkeen jäähdytysnopeus oli 0.3 °C minuutissa -30 °C:een, ja 0.1 °C minuutissa -33 °C:een, josta lämpötilasta alkio siirrettiin nestetyppeen (-196 °C). Alkioita varastoitiin nestetypessä vaihtelevan pituisia aikoja (69-363 vuorokautta). Kaikki pakastetut alkiot sulatettiin, ja kaikki paitsi kaksi sulatuksessa hukkunutta alkiota siirrettiin synkronoituihin vartaanottajatammoihin ei-kirurgisesti. Yhdestätoista siirretystä alkiosta ei seurannut yhtään tiineyttä. Syitä huonoon tiineystulokseen tarkastellaan.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1990)Teksti käsittää kirjallisuusosan, jossa käsitellään koiran kohdun histologiaa ja lyhyesti lehmän ja hevosen kohdun histologiaa ja histopatologiaa, sekä tutkimusosa. Tutkimusosassa selvitetään 12 koiran kohtunäytteen avulla koiran kohdun histologiaa sekä kliinisesti terveillä nartuilla kiimakierron eri vaiheissa, että muutamissa patologisissa tiloissa. Näytteiden vähäisestä määrästä johtuen tutkimus ei antanut kovin kattavaa tietoa muutoksista eri kiimakierron vaiheista, mutta löydökset tukivat tietyiltä osista aikaisempia tutkimuksia. Saman kohdun eri osista otetut näytteet olivat lähes toistensa kaltaisia, joten näytteenotto kohdalla ei vaikuta olevan merkitystä tutkimustulokseen. Tämän tutkimuksen mukaan koiran kohtu on varsinaisessa anestruksessa, kuten hevosella ja naudalla anestrus-ajan kohtu kuvataan, vain varsin lyhyen ajan kiimakierron aikana. Hevosella ja naudalla patologisena muutoksena pidettyä fibrinogeenin lisääntymistä esiintyi tässä tutkimuksessa lähes kaikissa myöhäisimmissä menstruskohduissa (yli 2kk kiimasta).
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1992)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää oriin sperman laimentamisen, kuljettamisen ja säilyttämisen vaikutuksia sperman hedelmöittämiskykyyn. Hevostalouden tutkimusaseman tammoista (n = 23) siemennettiin osa oriasemilta haetulla spermalla (4 oritta) ja osa tutkimusasemalla kerätyllä spermalla (2 oritta). Sperma säilytettiin 4 tuntia ennen siemennystä; siemennysannos sisälsi 750 miljoonaa siittiötä. Sperma laimennettiin kahdella eri menetelmällä; osa Kenneyn mediumilla ja osa siittiöiden pesun (700 g/min, 3 min) jälkeen modifioidulla Kenneyn mediumilla. Spermasta arvioitiin tiheys, fraktiot, tilavuus sekä progressiivinen liikkuvuus 0 ja 24 tuntia spermanoton jälkeen. Tammojen kiimoja seurattiin maito- ja verinäyttein, rektaalipalpaatiolla sekä ultraäänitutkimuksilla. Tammat siemennettiin vain kerran yhteen kiimaan. Yhteensä seurattiin 31 kiimaa. Tiinehtvminen todettiin varsomisten perusteella. Tammoista varsoi 48 % (11/23). Eri ryhmien välille ei saatu tilastollisesti merkittäviä eroja aineiston pienuuden vuoksi. Sperman kuljetus tai laimentaminen eri tavoin ei aiheuttanut eroja varsomistuloksiin. Vuorokauden säilytyksen aikana siittiöiden liikkuvuus laski selvästi, mikä ilmeisesti vaikutti alentavasti tiinehtymistuloksiin. Vain ejakulaatio kolmen ensimmäisen fraktion kerääminen siemennysannoksia varten vaikutti edullisimmalta varsomistulosten kannalta. Siemennyksistä 87% (27/31) ajoittui ovulaatiopäivälle tai kahden päivän sisälle ennen ovulaatiota.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1991)Tämä syventävien opintojen tutkielma sisältää kirjallisuuskatsauksen ja tutkimusosan. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään vedinkanavan rakennetta ja merkitystä puolustusmekanismin osana, riskitekijöitä vedinkanavainfektion ja mastiitin syntymiselle ja infektion ennaltaehkäisyä, vedinkanavainfektiota, S.aureus-mastiittia ja koagulaasinegatiivisten bakteerien aiheuttamaa mastiittia. Tarkoituksena oli selvittää, altistaako kokeellisesti aiheutettu vedinkanavan vaurio vedintä infektiolle, kun ihoa kontaminoidaan stafylokokeilla. Toisena tarkoituksena oli seurata mahdollisen mastiitin kehittymistä. Tutkittavana oli S.aureus ja kaksi koagulaasinegatiivista bakteerikantaa, S.hyicus ja S. epidermidis. Raaputettuihin vetimiin syntyi useammin vedinkanavainfektio ja infektio oli voimakkaampi kuin kontrollineljänneksissä. S.aureus aiheutti voimakkaimman vedinkanavan infektion. 11/15 raaputetuista neljänneksistä infektoitui kun taas kontrollineljänneksistä ei yksikään infektoitunut. Kliinisen mastiitin sai aikaan S.aureus 4/5 koelehmästä ja S.hyicus 2/5 koelehmästä. S.epidermidis aiheutti vain subkliinistä mastiittia.
Now showing items 1-4 of 4