Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by discipline "Andrologi"

Sort by: Order: Results:

  • Anabolisten steroidien vaikutus orivarsan kivesten kehitykseen ja sperman tuotantoon 
    Karkku, Pauliina (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1991)
    Tutkimuksessa käytettiin suomenhevosorivarsoja ( 16 kpl ), jotka olivat syntyneet touko-kesäkuussa -86. Varsat jaettiin 12-17 kk:n iässä kolmeen ryhmään: ryhmä 1=kontrollit, ryhmä 2= annos 100 mg jaryhmä 3= annos 500 mg. Lauraboliniaa kolmen viikon välein lihaksensisäisesti, yhteensä 12 hoitokertaa. Steroidikuurin aikana kivesten kokonaisleveys ( TSW ) mitattiin injektiokertojen yhteydessä. Lääkityksen loputtua kivekset mitattiin kolmesti vuodessa. Spermaa kerättiin keväällä -88, syksyllä -88 ja keväällä -89. Näytteistä mitattiin kokonaistilavuus, geelin ja geelivapaan siemennesteen tilavuudet, tiheys ja progressiivinen motiliteetti. Lisäksi määritettiin elävien/kuolleiden siittiöiden suhde ja tehtiin morfologinen tutkimus. Tutkimuksessa todettiin suuren Laurabolin-annoksen hidastavan kivesten kasvua ja vähentävän huomattavasti spermantuotantoa. Muutokset olivat kuitenkin reversiibeleitä, sillä kivesten koko ja spermantuotantokyky palautuivat kontrolliryhmää vastaavalle tasolle 4-12 kk:n kuluessa injektioiden lopettamisesta. Terapeuttisellaanabolisella steroidiannoksella ei ollut haitallista vaikutusta kivesten kehittymiseen ja spermantuotantokykyyn.
  • Koiran sperman säilytyksessä ja pakastuksessa käytettävät laimennusnesteet ja työmenetelmät 
    Airasmaa, Hanna (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1994)
    I kirjallisuusosa II kokeellinen osa Kirjallisuusosassa luotiin katsaus viime aikoina julkaistuun koiran sperman säilytystä ja pakastusta sekä koirien keinosiemennystä koskevaan kirjallisuuteen. Kokeellisen osan tavoitteena oli tutkia laimennusnesteen glyserolipitoisuuden vaikutusta koiran sperman pakastuksen ja sulatuksen jälkeiseen elävyyteen ja liikkuvuuteen. Tutkimuksessa pakastettiin kuudesta uroksesta ejakulaatti, jonka initiaali progressiivinen motiliteetti oli vähintään 70%. Laimennusnesteenä käytettiin tris-sitraatti-pohjaista laimennusnestettä vaihtelevilla glyserolipitoisuuksilla ( 0,5%, 1,0%, 1,5%, 2,0%, 4,0% ja 8,0% ). Näytteet tutkittiin pakastuksen ja sulatuksen jälkeen videomikrografisesti siittiösolujen liikkeiden analysointia varten valmistetulla laitteistolla. Tutkimuksessa keskityttiin liikeratanopeuksien analysointiin. Liikeratasnopeuksien koira ja laimennusnestekohtaisissa jakaumahistogrammeissa todettiin korkeat frekvenssit alhaisissa nopeuksissa ja korkeissa nopeuksissa;nopeuksien keskialueilla frekvenssit olivat alhaiset. Jaettiin siittiöt nopeuksien perusteella aktiiviseen fraktioon (korkeat nopeudet ) ja passiiviseen fraktioon ( alhaiset nopeudet ). Laskettiin koira- ja laimennusnestekohtaisesti aktiivisen fraktion osuus ja keskinopeus. Aineistossa käytetyistä laimennusnesteistä parhaat pakastuksen ja sulatuksen jälkeiset tulokset saadaan käytettäessä laimennusnestettä, jonka glyserolipitoisuus on 4,0 %, kun kriteerinä käytetään siittiöiden liikeratanopeuksien jakaumahistogrammin perusteella laskettua aktiivisen fraktion siittiöiden osuutta ja keskinopeutta.
  • Oriin tuoresperman kuljettamisen ja säilyttämisen vaikutus sen hedelmöittämiskykyyn 
    Ahlström, Susanna (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1992)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää oriin sperman laimentamisen, kuljettamisen ja säilyttämisen vaikutuksia sperman hedelmöittämiskykyyn. Hevostalouden tutkimusaseman tammoista (n = 23) siemennettiin osa oriasemilta haetulla spermalla (4 oritta) ja osa tutkimusasemalla kerätyllä spermalla (2 oritta). Sperma säilytettiin 4 tuntia ennen siemennystä; siemennysannos sisälsi 750 miljoonaa siittiötä. Sperma laimennettiin kahdella eri menetelmällä; osa Kenneyn mediumilla ja osa siittiöiden pesun (700 g/min, 3 min) jälkeen modifioidulla Kenneyn mediumilla. Spermasta arvioitiin tiheys, fraktiot, tilavuus sekä progressiivinen liikkuvuus 0 ja 24 tuntia spermanoton jälkeen. Tammojen kiimoja seurattiin maito- ja verinäyttein, rektaalipalpaatiolla sekä ultraäänitutkimuksilla. Tammat siemennettiin vain kerran yhteen kiimaan. Yhteensä seurattiin 31 kiimaa. Tiinehtvminen todettiin varsomisten perusteella. Tammoista varsoi 48 % (11/23). Eri ryhmien välille ei saatu tilastollisesti merkittäviä eroja aineiston pienuuden vuoksi. Sperman kuljetus tai laimentaminen eri tavoin ei aiheuttanut eroja varsomistuloksiin. Vuorokauden säilytyksen aikana siittiöiden liikkuvuus laski selvästi, mikä ilmeisesti vaikutti alentavasti tiinehtymistuloksiin. Vain ejakulaatio kolmen ensimmäisen fraktion kerääminen siemennysannoksia varten vaikutti edullisimmalta varsomistulosten kannalta. Siemennyksistä 87% (27/31) ajoittui ovulaatiopäivälle tai kahden päivän sisälle ennen ovulaatiota.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO