Browsing by discipline "Elintarvike- ja ympäristöhygienia"
Now showing items 1-2 of 2
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1999)Kampylobakteerit ovat merkittäviä ihmisen bakteeriperäisen suolistotulehduksen aiheuttajia. Näiden spiraalinmuotoisten bakteerien tärkeitä reservoaareja ovat mm. siipikarja, sika, nauta sekä luonnonvaraiset linnut ja nisäkkäät. Yleensä ihminen saa tartunnan eläimen ulosteen kampylobakteereilla kontaminoituneesta elintarvikkeesta tai vedestä. Vuonna 1998 Suomessa diagnosoitiin 2938 ihmisen kampylobakteeri-infektiota. Elokuussa 1998 Haukiputaalla kampylobakteerien kontaminoima juomavesi sairastutti 2200 henkilöä. Kampylobakteerit vaativat erityisolot kasvaakseen. Vesinäytteiden tutkiminen asettaa eristämismenetelmien ja elatusaineiden herkkyydelle ja selektiivisyydelle erityisvaatimukset: kampylobakteerien pitoisuus vedessä on usein alhainen, kilpailevaa mikrobiflooraa voi olla huomattavasti ja toisaalta kampylobakteerien infektiivinen annos on pieni. Tässä tutkimuksessa vertailtiin alunperin elintarvikeiden C. jejunin ja C.colin eristämiseen tarkoitettujen menetelmien, nk. Boltonin menetelmän (Bolton ym., 1992) sekä NMKL:n menetelmän (nro 119, 2. painos, 1990) herkkyyttä ja selektiivisyyttä vesinäytteiden kampylobakterien eristämisessä. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa eristettiin y.m. menetelmin tunnettuja kampylobakteerikantoja suola-peptonivesilaimennossarjoilta. Toisessa osassa kampylobakteereita eristettiin luonnonvesinäytteistä. Kolmannessa osassa luonnonvesinäytteistä määritettiin kampylobakteerit kvantitatiivisesti putkimenetelmällä (MPN, most probable number). Tutkimuksen perusteella erot Boltonin ja NMKL:n menetelmien välillä olivat vähäiset ja menetelmät pikemminkin täydensivät toisiaan; Boltonin menetelmä oli hieman herkempi ja selektiivisempi mutta ero ei ollut tilastollisesti merkittävä.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1994)Tarkoituksena oli tutkia kissoilla ja koirilla esiintyviä spiraalinmuotoisia mahalaukun bakteereita ja kehittää niiden in vitro viljelymenetelmiä. Ihmisellä esiintyvä Helicobacter pylori on tärkeä tekijä gastriitin ja mahahaavan etiologiassa, mutta H.pylori ei kolorisoi normaaliolosuhteissa kuin ihmisen mahalaukussa. Tästä syystä on ollut tärkeä löytää eläinmalleja infektion tutkimiseksi. Lisäksi spiraalibakteereiden patogeenisuus koiralle ja kissalle on ollut epäselvä. Näytteinä käytettiin lopetetuista koirista ja kissoista otettuja mahalaukun limakalvonäytteitä, jotka viljeltiin helikobakteereille soveltuvissa olosuhteissa. Bakteerit osoittautuivat hankaliksi eristää, erityisenä vaikeutena oli primaariviljelmien saastuminen kontaminanteilla ja pitkä inkubointiaika. Koiran mahalaukun limakalvosta on kuvattu kolme eri spiraalinmuotoista mikroaerofiilistä bakteerilajia, Helicobacter felis, "Gastrospirillum" (Helicobacter heilmannii) ja "Flexispira rappini". Näistä ainoastaan H. felis on kuvattu tarkemmin, koska se on pystytty viljelemään in vitro. Tässä tutkimuksessa eristetyt bakteerit erosivat kuvatusta H. feliksestä, tämä antaa viitteitä että kyseessä olisi jokin muu helikobakteeri laji (Helicobacter heilmannii?). Usein oli myös viitteitä, että viljelmissä olisi kasvanut useampi kuin yksi organismi. Osasta näytteistä tehtiin lisäksi ennen viljelyä suora gram-värjäys, joka osoittautui hyväksi menetelmäksi mahdollisten positiivisten koirien ja kissojen toteamiseksi. Lisäksi tutkittiin eristettyjen bakteerien kykyä kasvaa eri inkubointilämpötiloissa, eri elatusaineilla, eri ikäisillä elatusainealustoilla ja katalaasi- ja ureaasipositiivisuus. Eristetyt kannat pakastettiin jatkotutkimuksia varten.
Now showing items 1-2 of 2