Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by discipline "Gynecology"

Sort by: Order: Results:

  • Leppävuori, Aino (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1995)
    Tutkielmassa tarkastellaan emakoiden hedelmällisyyttä eri vuodenaikoina teurastamomateriaaliin perustuen. Tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusosasta. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään yleisesti emakoiden ja sikeiden hedelmällisyyshäiriöitä ja tarkemmin vuodenajan vaikutusta hedelmällisyyshäiriöihin. Tutkimusosan aineistona on 1708 emakon ja ensikon sukuelinpakettia, jotka kerättiin teurastamon emakkolinjasta vuoden ajan. Sukuelinpaketti sisälsi kohdunkaulan, kohdun, munanjohtimet ja munasarjat. Sukuelinpaketit tutkittiin makroskooppisesti. Munasarjalöydökset (keltarauhaset, follikkelit ja rakkulat) sekä poikkeavuudet (esim. kasvaimet) käsiteltiin tilastollisesti vuodenaikaisvaihtelujen selvittämiseksi. Toimimattomia (anestrus) munasarjoja löydettiin merkitsevästi enemmän kolmannella vuosineljänneksellä (heinä - syys, 29 %) ensimmäisellä (tammi - maalis 21 %) vuosineljänneksellä. Anestruksessa olleisiin munasarjoihin kuuluneet sukuelinpaketit painoivat merkitsevästi vähemmän kuin toiminnassa (diestrus, estrus ja tiine) olleiden sukuelinpaketit. Aineistossa huhti-kesäkuun sukuelinpaketit olivat keveimmät, mutta niissä toimimattomia munasarjoja oli kuitenkin vain 27 %. Kystia oli 6 %:ssa, parovariaalikystia 23 %:ssa ja keltarauhasia 56 %:ssa munasarjoista. Vuodenajalla ei ollut merkitystä kystien, parovariaalikystien tai keltarauhasten esiintymisessä.
  • Kurkikangas, Leena (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1990)
    Tämä syventävien opintojeni tutkimustyö sisältää kirjallisuuskatsauksen ja tutkimusosan. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään progesteronitestien (RIA ja pikaprogesteronitestit) käyttöä karjanomistajan ja eläinlääkärin apuna. Lisäksi tarkastellaan maidon progesteronipitoisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä progesteronitestien kehitystä ja toimintaperiaatetta. Tutkimusosassa tutkittiin kahden Suomessa markkinoilla olevan maidon pikaprogesteronitestin (RPT ja CheckMate) luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta. Luotettavuutta arvioitaessa tukeuduttiin vastaavaan RIA-määritystulokseen. Tuloksista voitiin todeta, että Check Matea ja RPT:tä voidaan pitää luotettavina pikatesteinä osoittamaan selvästi matalat tai korkeat progesteronipitoisuudet (alle 13 tai yli 19 nmol/l). Erityisesti jälkimaidosta tehdyt testit osoit tautuivat luotettaviksi (karkeita virheitä ei esiintynyt). Alkumaitonäytteiden testituloksissa olevat karkeat virheet olivat sellaisia, joissa pikatesti näytti korkeaa progesteronipitoisuutta ja RIA-arvo oli matala. Tutkimukseni mukaan pikatestien raja-arvotuloksiin on suhtauduttava kriittisesti. Suurin osa testien raja-arvotuloksista osoittautui RIA:n mukaan selvästi alhaiseksi progesteronipitoisuudeksi (alle 8 nmol/l).