Browsing by discipline "Utarehygienia- ja sairaudet"

Tutkielmassa tarkastellaan anaerobi-aerobi-mastiitin (kesämastiitin) bakteriologiaa, patogeneesiä ja terapiaa. Työ jakaantuu kirjallisuuskatsaukseen ja tutkimusosaan. Tutkimusosassa vertailtiin penisilliini- ja penisilliini + tinidatsoli-hoitojen tehoa kesämastiittiin kokeellisten infektioiden avulla. Tutkimuksen toisena tarkoituksena oli seurata taudin kehittymistä ja akuuttia tulehdusreaktiota . Koe-eläimenä oli kymmenen hiehoa, joiden oletettiin poikivan 1-2 kk kuluttua. Eläinten takaneljännekset infektoitiin kesämastiitista eristetyillä bakteerikannoilla (Actinomyces pyogenes, Fusobacterium necrophorum ja Peptostreptococcus indolicus). Eläinten tilaa seurattiin kliinisesti sekä veri- ja eritenäyttein. Hoito aloitettiin 24-32 tunnin kuluttua infektoinnista. Joka toinen eläin sai rutiinihoidon (prokaiinipenisilliini), joka toinen koehoidon (tinidatsoli + K- tai prokaiinipenisilliini). Kaikki eläimet sairastuivat melko vakavasti. NAGaasit vaihtelivat akuutissa vaiheessa 211 ja 698 yksikön välillä. Totaalileukosyyttien keskiarvo kohosi lievästi. Bakteremiaa ei esiintynyt yhdelläkään eläimellä. Penisilliini-ryhmä eliminoi paremmin A.pyogenes-bakteerin utareestaan. F.necrophorum ja P. indolicus sen sijaan poistuivat nopeammin koeryhmän, eli sekä penisilliiniä- että tinidatsolia saaneiden utareesta. Täysin parantuneeksi voitiin katsoa neljä hiehoa. Kaksi näistä oli saanut koe- ja kaksi kontrollihoidon. Tärkein paranemiseen vaikuttanut tekijä tässä tutkimuksessa vaikutti olevan koe-eläinten yksilöllinen vaste aiheutettuun tulehdukseen.