Browsing by Subject "Brucella canis"

Koirilla esiintyvistä lisääntymisongelmia aiheuttavista infektiivisistä mikrobeista tyypillisimmät ovat Brucella canis ja canine herpes virus-1 (CHV-1). Näiden aiheuttamat ongelmat saattavat muodostua hyvinkin merkittäviksi yksittäisessä kennelissä alentaen syntyvien pentujen määrää huomattavasti vuositasolla. Useissa maissa tehtyjen tutkimusten perusteella on todettu herpeksen olevan enzoottinen virus koirapopulaatioissa. Brucella canista esiintyy harvemmin, mutta sen aiheuttamien vakavien lisääntymisongelmien takia vähäinenkin esiintyvyys on merkittävää. Suomessa ei ole aiemmin tutkittu Brucella canis –bakteerin tai CHV-1:n esiintyvyyttä paikallisessa koirapopulaatiossa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa näiden mikrobien esiintyvyys Suomessa ja niiden merkitys suomalaisten koirien lisääntymisongelmissa. Tutkimukseen pyydettiin lehti-ilmoituksella mukaan jalostuskoiria, joilla oli ollut lisääntymisongelmia. Näytteitä otettiin myös täysin terveistä koirista verrokkiryhmäksi. Näytteeksi otettiin verta lasiseen seerumiputkeen noin 8 ml. Näytteet kerättiin pääsääntöisesti kenneleissä paikan päällä. Yhteensä näytteitä saatiin 388 kpl. Brucella canis –vasta-aineet tutkittiin kaikista näytteistä EELA:ssa. Yhdestäkään näytteestä ei löytynyt positiiviseksi tulkittavia vasta-ainemääriä. Herpesvasta-ainetutkimusta varten valittiin 40 lisääntymisongelmista kärsivien kenneleiden näytettä sekä 41 näytettä verrokkiryhmäksi ongelmattomista kenneleistä. Herpesvasta-aineet tutkittiin Ruotsissa SVA:n laboratoriossa. Herpesvasta-aineita tutkimuksessa todettiin usealla koiralla. Seroprevalenssi ongelmakenneleiden ryhmässä oli 90%. Verrokkiryhmän kenneleissä seroprevalenssi oli selvästi matalampi, 24%. Vasta-ainetiitterin korkeus todettiin tilastollisesti merkitsevästi riippuvaksi kennelin ongelmastatuksesta ja koiran käytöstä jalostuksessa. Herpesvasta-aineita todettiin enemmän ongelmakennelien koirilla kuin ongelmattomien kenneleiden koirilla. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta herpeksen olevan yksi tärkeimmistä aiheuttajista kennelin lisääntymisongelmissa. Kennelin herpestilanteen selvittäminen tulisikin sisällyttää tutkimuksiin kartoitettaessa syitä kennelin lisääntymisongelmiin.

Tämän lisensiaatin tutkielman tavoitteena oli kerätä kootusti tietoa keskeisimmistä koirilla esiintyvistä zoonoottisista taudinaiheuttajista Suomessa. Työ on kirjallisuuskatsaus, ja siinä kuvataan sairauksien patogeneesia, epidemiologiaa, levinneisyyttä, oireita koiralla ja ihmisellä, diagnostiikkaa, hoitoa koiralla, ehkäisyä ja lainsäädäntöä. Vastaavaa koostetta Suomessa keskeisistä zoonooseista koiralla ei ole aikaisemmin tehty. Taudinaiheuttajat on jaoteltu tässä työssä kolmeen ryhmään niiden merkityksen mukaan. Suomessa tärkeimmät koirien välittämät zoonoosit ovat puremahaavainfektiot ja moniresistentit bakteerit. Puremahaavainfektioiden aiheuttajista käsitellään Pasteurella- sekä Capnocytophaga canimorsus -infektioita. Molemmat bakteerit ovat koiran suun normaalimikrobistoa, mutta varsinkin C. canimorsus voi aiheuttaa ihmisillä puremahaavainfektioiden lisäksi vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita. Moniresistentit bakteerit ovat yleistyneet sekä koirilla että ihmisillä. Koirilla esiintyvistä moniresistenteistä bakteereista keskeisimpiä ovat metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus (MRSA), metisilliinille resistentti Staphylococcus pseudintermedius (MRSP) ja laajakirjoisia beetalaktamaaseja (extended spectrum beta-lactamase, ESBL) sekä AmpC-beetalaktamaaseja tuottavat enterobakteerit. Tärkeimmät Suomea uhkaavat zoonoottiset taudinaiheuttajat koiralla ovat rabies ja ekinokokit. Rabies on pääasiassa puremien välityksellä leviävä virustauti, joka aiheuttaa kuolemaan johtavan sairauden kaikilla nisäkkäillä. Se on lakisääteisesti vastustettava vaarallinen eläintauti, jota voidaan ehkäistä rokotusten avulla. Ekinokokkilajeja on useita, joista ainoastaan Echinococcus canadesis -lajia on tavattu Suomessa. Koira on ekinokokkiloisten oireeton kantaja, mutta ihmisillä ne voivat aiheuttaa vakavan taudinkuvan. Echinococcus multilocularis on lakisääteisesti vastustettava eläintauti, ja sen leviämistä Suomeen pyritään ehkäisemään Suomeen tuotavien ja palaavien koirien ekinokokkilääkityksillä. Vähemmän tärkeitä zoonoottisia taudinaiheuttajia koiralla Suomessa ovat koiran suolinkainen (Toxocara canis), kapi, hilsepunkki ja dermatofyytit Näiden taudinaiheuttajien merkitys ihmisten terveydelle on vähäisempi, vaikka niitä koirilla Suomessa esiintyykin. Tuontikoirilla mahdollisia zoonooseja ovat Brucella canis, leptospiroosi ja leishmaniaasi, jotka ovat Suomessa harvinaisia. Suomessa harvinaisia zoonooseja ja sellaisia, joiden tartunnan lähteenä koiran merkitys on epäselvä, ovat mm. Giardia, kryptosporidit, korvapunkki, kampylobakteerit ja salmonellat. Tässä kirjallisuuskatsauksessa esitetään kootusti Suomessa oleellisimmat zoonoosit, jotka sekä eläinlääkäreiden että omistajien on hyvä tiedostaa. Tuontikoirien ja koirien matkustelun yleistyminen voivat myös lisätä Suomessa tällä hetkellä harvinaisten zoonoosien esiintymistä tai tuoda kokonaan uusia zoonooseja Suomeen. Täten koirien välittämien zoonoosien merkitys ei luultavasti tule ainakaan vähenemään Suomessa tulevaisuudessa. Avainsanat - Nyckelord – Keywords koira, zoonoosi, puremahaavat, Pasteurella spp., capnocytophaga canimorsus, moniresistentit bakteerit, MRSA, MRSP, ESBL, AmpC, rabies, ekinokokit, Toxocara canis, Sarcoptes scabiei, Cheyletiella yasguri, dermatofyytit, Brucella canis, leptospira, leishmania, Giardia, kryptosporidit, Otodectes cynotis, kampylobakteerit, salmonellat