Browsing by Subject "C. jejuni"
Now showing items 1-2 of 2
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2012)Kampylobakteerit on tunnistettu vasta viimeisten 30 vuoden aikana merkittäviksi ihmisten tautien aiheuttajiksi. Termofiiliset kampylobakteerit Campylobacter jejuni ja C. coli ovat yleisin bakteeriperäisten suolistoinfektioden syy maailmanlaajuisesti. Pääasiallinen oire on ripuli. C. jejuni voi aiheuttaa myös jälkitauteja, kuten reaktiivista niveltulehdusta, nokkosihottumaa tai kyhmyruusua (erytema nodosum). Näitä kuitenkin ilmaantuu harvoin (<1 %). Tärkein jälkitauti on Guillain-Barrén syndrooma, joka on akuutti ääreishermoja demyelinisoiva sairaus. Kesällä 2008 Helsingin yliopistossa toteutettiin tutkimus, jonka tarkoituksena oli kartoittaa kampylobakteerien esiintymistä Korkeasaaren eläintarhassa ja tunnistaa löytyneet kampylobakteerit lajitasolle. Aineisto koostui 196 tarhaeläimen ulostenäytteestä, kahdeksasta Korkeasaaressa vapaana olleen valkoposkihanhen ulostenäytteestä sekä 12 ympäristönäytteestä (vesinäytteitä). Vesinäytteet olivat eläinten kahluualtaista tai häkeissä kulkevista puroista. Ulostenäytteet olivat peräisin kaikkiaan 71 eläinlajista. Tutkituista eläinlajeista 40 oli nisäkkäitä, 26 oli lintuja ja viisi oli matelijoita. Näytteistä eristettyjen isolaattien tulosten perusteella ulostenäytteistä 21 (10,7 %) oli positiivisia kampylobakteerien suhteen. Eläinlajeja tarkasteltaessa kampylobakteerien suhteen positiivisia oli 17 (23,9 %) eläinlajia. Näistä kymmenen oli lintuja, kuusi nisäkkäitä ja yksi matelija. Positiiviseksi C. jejunin suhteen osoittautui 18 ulostenäytettä. Yhdestä emun näytteestä löytyi C. jejunin lisäksi myös C. coli. Kahdessa näytteessä, rubiini-ibis ja kannuskilpikonna, kasvoi jokin muu kampylobakteeri kuin C. jejuni tai C. coli. Eläinlajeja tarkasteltaessa voidaan todeta, että 15 (21,1 %) todettiin positiivisiksi C. jejunin suhteen. Näistä kymmenen oli lintuja ja viisi nisäkkäitä. C. coli löytyi vain yhdestä (1,4 %) eläinlajista (linnusta) sekä jokin muu kampylobakteeri kuin C. jejuni tai C. coli löytyi kahdesta (2,8 %) eläinlajista (yksi lintu ja yksi matelija). Vain yksi ulostenäyte osoittautui positiiviseksi arkobakteerin suhteen. Kyseessä oli rubiini-ibiksen näyte. Samasta näytteestä löydettiin myös C. jejuni. Kahdesta valkoposkihanhien näytteestä löytyi sekä helikobakteeri että C. jejuni. Viisi ympäristönäytettä osoittautui positiiviseksi arkobakteerien suhteen. Kolme positiivista näytettä oli lintualtaista ja kaksi nisäkkäiden altaista. Rubiini-ibiksen altaasta löytyi arkobakteerin lisäksi myös C. jejuni. Lähes kaikissa vesinäytteissä (9/12) oli koliformisia bakteereja Colilert® testillä yli määritysrajan (>2419,6 bakteeria 100 ml:ssa näytettä). Suurimmasta osasta vesinäytteitä (8/12) saatiin tulokseksi myös yli menetelmän määritysrajan E. colia. Kaikenkaikkiaan tulosten perusteella voi päätellä, että vierailijoiden riski saada kampylobakterioosi Korkeasaaren eläintarhassa on suhteellisen pieni. Ainoana suurempana riskitekijänä voisi pitää valkoposkihanhien ulostetta. Sitä on maassa runsaasti ja sitä saattaa myös kulkeutua kenkien mukana jopa kotiin asti. Eläintarhan työntekijöiden tulee muistaa hyvä käsihygienia oltuaan kosketuksissa joko eläimien kanssa tai käytyään näiden tarhoissa. Työntekijät saattavat myös levittää eläintarhan eläinten ulostetta saappaissaan vierailijoidenkin kulkureiteille.
-
(2019)Kampylobakteerit aiheuttavat hyvin yleistä bakteeriperäistä suolistotulehdusta, kampylobakterioosia, Suomessa ja ulkomailla. Merkittävimpänä infektioriskinä pidetään raa’an tai huonosti kypsennetyn lihan syöntiä ja virheellistä käsittelyä. Tutkimusten mukaan naudat toimivat kampylobakteerien kantajina, mutta lihasta bakteereja havaitaan harvoin. Epidemioita on kuitenkin yhdistetty naudan maksaan ulkomailla. Elintarvikkeiden hygieenistä laatua tutkitaan, jotta voidaan arvioida niiden säilyvyyttä ja turvallisuutta. Hyvän hygieenisen laadun ylläpitäminen on tärkeää, sillä runsaat mikrobimäärät voivat edistää pilaantumista ja aiheuttaa terveysriskin sekä taloudellista haittaa. Kampylobakteerien esiintyvyydestä suomalaisissa naudan maksoissa ei ole aiempaa tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen aineistona toimi 90 kuluttajapakattua suomalaista naudan maksapalaa, jotka tutkittiin kampylobakteerien osalta. Lisäksi 30 näytteestä määritettiin aerobiset mikro-organismit. Kampylobakteerien esiintymistä selvitettiin rikastamalla maksapalan huuhtelulientä Bolton -liemessä, sisäosan suoraviljelyllä sekä kudosnesteen suoraviljelyllä, jolla määritettiin myös kampylobakteerien pitoisuutta. Viljelyyn käytettiin mCCDA-maljoja ja jatkoviljelyihin Nutrient broth no. 2 agaria. Puhdasviljelmistä eristettiin DNA, joka tutkittiin multiplex PCR:llä bakteerilajin (Campylobacter jejuni tai C. coli) tunnistamiseksi. Loput kannat tunnistettiin lajitasolle MALDI-TOF MS -laitteella. Hygieenistä laatua selvitettiin laskemalla aerobisten mikro-organismien määrä maljavalumenetelmällä maksapalan huuhteluliemestä, sekä mittaamalla maksapalan pH. Kampylobakteereja havaittiin huuhteluliemen rikastuksessa 34 (38 %) maksapalasta, kahden (2 %) maksapalan sisältä sekä 22/45 (49 %) näytteen kudosnesteestä. Yhteensä positiivisia maksapaloja oli 44 (48,9 %). Kampylobakteerien määrityksessä bakteereja ei todettu 24:ssä näytteessä (< 5 pmy/ml). Kampylobakteereja havaittiin 13:ssa näytteessä arviolta alle 20 pmy/ml, 6:ssa 25-50 pmy/ml ja kolmessa näytteessä 185, 210 ja 335 pmy/ml. C. jejuni tunnistettiin 38 näytteestä, joista 37 multiplex PCR:llä ja yksi MALDI-TOF massaspektrometrillä. C. fetus havaittiin seitsemästä ja C. lari yhdestä näytteestä MALDI-TOF massaspektrometrillä. Aerobisten mikro-organismien määrityksessä pesäkelukujen keskiarvo oli 9,5x102 pmy/ml ja vaihteluväli 2,6x101-7,4x103 pmy/ml. Näytteiden pH:n keskiarvo oli 6,3±0,2. Korrelaatiota kampylobakteerien määrän tai esiintyvyyden, aerobisten mikro-organismien määrän ja jäljellä olevan säilyvyyden välillä ei havaittu. Kansainvälisissä naudan maksasta tehdyissä tutkimuksissa kampylobakteerien esiintyvyys vaihtelee voimakkaasti, vaihteluväli oli maksan sisältä 1,4 %-12 % ja pinnalta 31,7 %-78 %. Verrattuna naudanlihasta tehtyihin aiempiin suomalaisiin tutkimuksiin, joissa bakteereja ei havaittu viljelemällä, tämän tutkimuksen esiintyvyys (48,9 %) on korkea. Tartunnan välttämiseksi tulee noudattaa hyviä hygieenisiä käytäntöjä ja varmistua kunnollisesta kypsennyksestä. Aerobisten mikro-organismien määrät olivat alhaisia. Tutkimuksen mukaan yleisessä hygieenisessä laadussa ei ollut huomautettavaa.
Now showing items 1-2 of 2