Browsing by Subject "COPD"
Now showing items 1-3 of 3
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1997)Krooniset ärsytysperäiset hengitystiesairaudet ovat Suomessa hevosilla hyvin yleisiä. Pitkä sisäruokintakausi, huonolaatuiset rehut ja tallien usein heikko ilman laatu altistavat hevosia allergisille hengitystiesairauksille. Hevosten hengitystiesairauksien hoidossa käytetään paljon lääkeaineita, joiden vaikutuksista on hyvin vähän tutkittua tietoa. Tutkimuksessamme pyrittiin selvittämään asetyylikysteiinin vaikutuksia ja mukolyyttistä tehoa COPD:tä (chronic obstructive pulmonary disease) sairastavissa hevosissa. Tutkimukseen osallistui kymmenen hevosta, jotka tutkittiin neljä kertaa. Toisen ja kolmannen tutkimuskerran välillä hevosia lääkittiin kahden viikon ajan asetyylikysteiinillä (2.4 g suun kautta kahdesti päivässä). Jokaisella tutkimuskerralla hevosille tehtiin kliininen yleistutkimus ja ne tähystettiin. Tähystyksen yhteydessä hevosista otettiin makealimanäyte, josta määritettiin tiettyjen entsyymien (MMP9, kaseinaasi ja beta-glukuronidaasi) pitoisuudet sekä neutrofiilimäärä. Tutkimustulosten perusteella asetyylikysteiinillä ei todettu tilastollisesti merkittävää vaikutusta koeryhmän hevosten oireisiin. Yksittäisille hevosille hoidolla näyttäisi kuitenkin olleen positiivinen vaikutus.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1992)Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää bronkoalveolaarinen huuhtelun suorittamista ja näytteiden laboratoriotekniikkaa sekä vertailla saatuja tuloksia keuhkobiopsioista saatuihin histopatologisiin muutoksiin. Keuhkonäytteet (28 kpl) kerättiin syksyllä 1991 Helsingin kaupungin teurastamolta. Bronkoalveolaarinen huuhtelu suoritettiin yleensä noin yhden tunnin sisällä hevosen teurastuksen jälkeen ja huuhtelunäytteistä määriteltiin totaalisolut ja solujen differentiaalilaskenta. Kenhkobiopsioita otettiin kuudesta eri kohdasta keuhkoista ja lisäksi näytteeksi otettiin yksi keuhkopala. Histopatologisten muutosten perusteella aineisto jaettiin neljään eri ryhmään, joiden sisällä analysoitiin em. totaalisolut ja solujen differentiaalilaskenta (tulokset%). Saatuja tuloksia vertailtiin Studentin t-testillä. Tällöin ei saatu tilastollisesti merkitseviä eroja (merkitsevyysraja 95 %) eri ryhmien välille. Lisäksi aineistoa käsiteltiin frekvenssianalyysilla, jolloin havaittiin neutrofiilien nousu ryhmissä II ja III 2/3-osassa näytteistä. Tämä löydös tukee aikaisempien tutkimusten tuloksia, joissa on havaittu neutrofiilien määrän nousua kroonisissa obstruktiivisissa keuhkosairauksissa (Vrins et al, 1991, Derksen et al. 1986).;Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää bronkoalveolaarinen huuhtelun suorittamista ja näytteiden laboratoriotekniikkaa sekä vertailla saatuja tuloksia keuhkobiopsioista saatuihin histopatologisiin muutoksiin. Keuhkonäytteet (28 kpl) kerättiin syksyllä 1991 Helsingin kaupungin teurastamolta. Bronkoalveolaarinen huuhtelu suoritettiin yleensä noin yhden tunnin sisällä hevosen teurastuksen jälkeen ja huuhtelunäytteistä määriteltiin totaalisolut ja solujen differentiaalilaskenta. Kenhkobiopsioita otettiin kuudesta eri kohdasta keuhkoista ja lisäksi näytteeksi otettiin yksi keuhkopala. Histopatologisten muutosten perusteella aineisto jaettiin neljään eri ryhmään, joiden sisällä analysoitiin em. totaalisolut ja solujen differentiaalilaskenta (tulokset%). Saatuja tuloksia vertailtiin Studentin t-testillä. Tällöin ei saatu tilastollisesti merkitseviä eroja (merkitsevyysraja 95 %) eri ryhmien välille. Lisäksi aineistoa käsiteltiin frekvenssianalyysilla, jolloin havaittiin neutrofiilien nousu ryhmissä II ja III 2/3-osassa näytteistä. Tämä löydös tukee aikaisempien tutkimusten tuloksia, joissa on havaittu neutrofiilien määrän nousua kroonisissa obstruktiivisissa keuhkosairauksissa (Vrins et al, 1991, Derksen et al. 1986).
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1994)Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään hevosen hengitysteiden anatomiaa ja fysiologiaa, sekä COPD:n patogeneesiä, histopatologiaa ja kliinistä kuvaa. Lisäksi esitellään erilaisia COPD-potilaan tutkimuksessa käytettaviä; menetelmiä. Tutkimusosassa oli tarkoituksena selvittää, kuinka suuria vuodenaikaisvaihteluita yksittäisen hevosen hengitysteissä tapahtuu, sekä selvittää, mitkä tutkimusmenetelmät soveltuvat parhaiten COPD:n asteen arviointiin. Erityisesti kiinnitettiin huomiota trakealimanäytteiden entsyymiarvoihin. Tutkimusosuus suoritettiin Ypäjän Hevostaloudentutkimusasemalla. Kokeessa oli mukana 19 hevosta, joita seurattiin vuoden ajan n. kuuden viikon välein. Jokaisella tutkimuskerralla hevosille suoritettiin kliininen yleistutkimus, intrapleuraalisen paineen mittaus sekä endoskopointi. Endoskopoinnin yhteydessä hevosilta otettiin trakealimanäytteet, joista tutkittiin solukuva sekä tietyt entsyymipitoisuudet (NAGaasi, beeta-glukuronidaasi, trypsiini-inhibiittori, plasmiini ja plasminogeeni ). Verinäytteistätutkittiin mm. yleisimmät tulehdusparametrit (fibrinogeeni, leukosyytit ) sekä happiosapainearvot. COPD-oireiden vuodenaikaisvaihtelu oli selvästi havaittavissa. Sekä kliiniset oireet, että erilaiset COPD:n määrityksessä käytettävät parametrit olivat korkeimmillaan kevättalvella. Entsyymeistä beeta-glukuronidaasi osoittautui lupaavaksi parametriksi hevosten hengitystiesairauksien asteen määrityksessä. Beeta-glukuronidaasiarvot olivat merkitsevästi kohonneet silloin, kun hevonen oli intrapleuraalipaineen, veri-alveolieron ja trakealiman neutrofiilimäärän perusteella määritelty sairaaksi.
Now showing items 1-3 of 3