Browsing by Subject "Capnocytophaga"

Capnocytophaga canimorsus, Capnocytophaga cynodegmi ja Capnocytophaga canis -lajit ovat zoonoottisia. Ne voivat aiheuttaa ihmisille vaarallisia infektioita, mitkä pahimmillaan johtavat verenmyrkytykseen, jopa kuolemaan. Imuunipuutteisille ihmisille Capnocytophaga-suvun bakteerien aiheuttamat infektiot ovat erityisen suuri riski. Capnocytophaga-tartunnat saadaan usein eläinten syljen välityksellä, esimerkiksi puremahaavoista. Ihmisten terveyden ja eläinlääkäreiden työturvallisuuden vuoksi Capnocytophaga-suvun bakteerien esiintyminen eri eläinlajeilla ja niihin liittyvät riskit on tärkeä tuntea ja tunnistaa. Toistaiseksi Capnocytophaga-suvun bakteerien esiintymisestä hevosilla löytyy vain yksi hollantilainen tutkimus. Tutkielman tutkimusosuuden tavoitteena on selvittää polymeraasiketjureaktio (PCR) -menetelmällä, esiintyykö suomalaisilla hevosilla suun limakalvolla zoonoottisia Capnocytophaga-suvun bakteereita. Hypoteesina on, että niiden esiintyvyys hevosilla on 5 prosenttia. Hypoteesia tukee se, että aiemmin hevosilta on löydetty Capnocytophaga-suvun bakteereita suun limakalvolta. Toistaiseksi hevosen normaalimikrobistosta on vähän suomenkielistä materiaalia. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on luoda suomenkielinen katsaus tämänhetkiseen tietoon hevosen normaalimikrobistosta, ja sen koostumukseen vaikuttavista tekijöistä. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään hevosen ruoansulatuskanavan, ulosteen, hengitysteiden, ihon, vaginan ja silmän normaalimikrobistoa sekä varsan suoliston mikrobiston kehitystä. On tärkeää tuntea, mitä hevosen normaalimikrobistoon kuuluu, ennen kuin tehdään johtopäätöksiä normaalimikrobiston muutosten aiheuttajista, muutosten seurauksista ja muuttuneen mikrobiston mahdollisesta yhteydestä sairauksiin. Tässä tutkimuksessa kerättiin 151 näytettä ja esitiedot ratsuhevosilta (62 tammaa, 89 ruunaa, 2 oria) kuudelta tallilta EteläSuomesta. Esitietolomakkeessa kysyttiin hevosen ikää, rotua, sukupuolta, kosketuskontaktia muihin hevosiin, ravintoa, laidunnusta ja ulkomaankontakteja. Lisäksi kahdelta koiralta otettiin näytteet näytteenotto- ja PCR menetelmän toimivuuden testaamiseksi. Näytteet kerättiin sivelemällä hevosten yläleuan ientä näytetikuilla. Zoonoottiset Capnocytophaga-bakteerilajit tunnistettiin näytteistä PCR menetelmällä, jossa käytettiin 16S rRNA -geeniin sitoutuvia alukkeita. PCR-ajon jälkeen tuotteiden monistuminen todettiin agaroosigeelielektroforeesilla. Hevosnäytteet olivat PCR negatiivisia eli Capnocytophaga-suvun zoonoottisia lajeja ei löytynyt. Koiranäytteet olivat PCR-positiivisia, mikä kertoo näytteenoton ja PCR menetelmän toimivuudesta. Tämän tutkimuksen tulos on ristiriidassa hollantilaisen tutkimuksen kanssa, jossa löydettiin Capnocytophaga-suvun bakteerilajeja hevosilta. Yksi selittävä tekijä voi olla tutkimusmenetelmien erot. Tämän tutkimuksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä siitä, esiintyykö suomalaisten hevosten suun limakalvolla zoonoottisia Capnocytophaga-suvun lajeja, vaan aihe vaatii lisää tutkimusta. Käytetty tutkimismenetelmä ei välttämättä toimi hyvin hevosilla, vaikka se toimii koirilla. Mikäli Capnosytophaga-suvun bakteerien esiintyvyys hevosilla on alle oletetun, otoskoon tulisi olla suurempi, jotta olisi todennäköistä löytää positiivisia näytteitä. Capnocytophaga-suvun bakteerit kuuluvat Bacteroidetespääjaksoon. Aiemmissa tutkimuksissa Bacteroidetes-pääjakson bakteereita on havaittu enemmän hevosen ikenen alla kuin suun limakalvolla. Näin ollen Capnocytophaga-suvun bakteereita voisi myös löytyä hevosen ikenen alaisesta mikrobistosta

Zoonoottisia Capnocytophaga-bakteerilajeja tunnetaan tällä hetkellä kolme; C. canimorsus, C. cynodegmi ja C. canis. Lisäksi on mahdollisesti olemassa vielä neljäs laji, C. stomatis. Näitä bakteereja esiintyy ainakin koirien ja kissojen suuontelossa osana normaalimikrobistoa. Zoonoottisilla Capnocytophaga-bakteereilla on useita tehokkaita virulenssitekijöitä, joiden avulla ne voivat aiheuttaa ihmiselle vakavan infektion, kun ihminen altistuu kissan tai koiran syljelle. Etenkin immuunipuolustukseltaan heikentyneet ihmiset voivat saada jopa kuolemaan johtavan infektion, mutta myös terveillä ihmisillä on todettu vakavia infektioita. Capnocytophaga-bakteerien esiintyvyyttä on tutkittu paljon kissoilla ja koirilla, mutta ei juurikaan muilla eläinlajeilla. Tämän vuoksi näiden bakteerien esiintyvyyttä on tarpeen tutkia myös muilla eläimillä. Tämä lisensiaatintutkielma sisältää kirjallisuuskatsauksen ja tutkimusosion. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on esitellä zoonoottisten Capnocytophaga-bakteerilajien ominaisuuksia, diagnostiikkaa ja esiintymistä eläimillä sekä niiden aiheuttamia infektioita eläimillä ja ihmisillä. Alkuperäistutkimuksen tavoitteena on selvittää PCR-menetelmää käyttämällä, esiintyykö suomalaisilla naudoilla zoonoottisia Capnocytophaga-bakteerilajeja. Lisäksi tavoitteena on pohtia, muodostavatko nämä bakteerit tartuntariskin nautojen kanssa työskenteleville ihmisille, jotka voivat altistua hoitotoimenpiteiden yhteydessä nautojen syljelle. Hypoteesina on, että Capnocytophaga-sukuun kuuluvien bakteerien esiintyvyys on naudoilla noin 10 %. Tätä tutkimukselle esitettyä hypoteesia tukee se, että tiettävästi ei tunneta yhtäkään tapausta, jossa naudan syljelle altistuminen olisi aiheuttanut ihmiselle Capnocytophaga-infektion. Aineisto koostui 138 nautojen suuontelon limakalvolta otetusta näytteestä, jotka kerättiin viideltä eri lypsykarjatilalta. Näytteitä pyrittiin ottamaan eri-ikäisiltä ja -rotuisilta sekä eri sukupuolta olevilta naudoilta. Zoonoottisten Capnocytophaga-bakteerilajien tunnistaminen näytteistä tehtiin PCR-menetelmällä, jossa käytettiin 16S rRNA -geeniin sitoutuvia alukkeita. PCR-ajon jälkeen tuotteiden monistuminen todettiin agaroosigeelielektroforeesilla. Zoonoottisten Capnocytophaga-bakteerilajien esiintyvyydeksi naudoilla saatiin tässä tutkimuksessa 4,3 %. Tulos on lähes sama kuin hypoteettinen esiintyvyys, kun 95 % luottamusväli (1,8-8,7 %) otetaan huomioon. Yksittäisillä tiloilla esiintyvyys voi saatujen tulosten perusteella olla kuitenkin huomattavasti korkeampaakin (95 % luottamusväli 7,7-37,1 %). Tulosten perusteella suomalaisilla naudoilla esiintyy zoonoottisia Capnocytophaga-bakteereja, mutta ne eivät ole kovin yleisiä. Ne voivat kuitenkin muodostaa mahdollisen tartuntariskin nautojen kanssa työskenteleville ihmisille. Infektioriskiin kannattaa suhtautua erityisen vakavasti, jos ihmisellä on jostain syystä heikentynyt immuunipuolustus.