Browsing by Subject "Clostridium perfringens"
Now showing items 1-10 of 10
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2000)Clostridium perfringens on Gram-positiivinen, anaerobinen, itiöitä muodostava sauvabakteeri. Sitä esiintyy yleisesti ihmisten ja eläinten suolistossa sekä maaperässä. C. perfringens on yksi merkittävimmistä ruokamyrkystä aiheuttavista bakteereista. Sen aiheuttamat ruokamyrkytykset liittyvät yleensä joukkoruokailussa tarjotuun liharuokaan. Kaikkia C. perfringensin aiheuttamia ruokamyrkytyksiä ei diagnosoida, koska terveillä ihmisillä oireet menevät ohi muutamassa päivässä ilman hoitoa. Tyypillisimmin oireisiin kuuluu ripuli ja pahoinvointi, harvemmin oksentelu ja kuume. Ruokamyrkytyksen aiheuttaa C. perfringensin tyyppi A:n enterotoksiiniposiitiviset kannat. Eläinperäisistä C. perfringens-kannoista vain pienellä osalla on enterotoksiinia koodaava cpe-geeni. Enterotoksiinigeenin pystyy osoittamaan PCR-tekniikallaC. perfringensin varastona eli reservuaarina on pidetty eläimiä, koska sen aiheuttamiin ruokamyrkytyksiin liittyy liha tai lihatuotteet. Esiintyminen eri eläinlajeilla on vaihdellut paljon tutkimuksesta toiseen. C. perfringensin esiintymistä on tutkittu sekä uloste- että lihanäytteistä. C. perfringensin esiintymistä suomalaisissa tuotantoeläimissä ei ole tutkittu. Tämä tutkimus on osa elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen C. perfringensin epidemiologiaa selvittävää tutkimusprojektia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää esiintyykö broilerin ulosteessa enterotoksiinipositiivisia kantoja, sekä tutkia vaikuttaako 15 minuuttia kestävä kuumennus 70 °C:ssa ja 100 °C:ssa cpe-positiivisten kantojen esiintymiseen. Tutkimuksen kohteeksi valitsimme broilerin ulosteen, koska kirjallisuudessa C. perfringensin prevalenssi on ollut suurin broilerilla. C. perfringens eristettiin ja varmistettiin pohjoismaisen elintarvikkeiden metodiikkakomitean eli PEMK:n menetelmäehdotuksen mukaan, joka on tehty C. perfringensin määrittämiselle elintarvikkeista. Eristettyjen kantojen enterotoksiinisuus tutkittiin PCR-menetelmällä kahdella alukeparilla. Jokaisessa 11 tutkitussa broilerin ulostenäytteessä kasvoi C. perfringensiä. C. perfringens-kantoja eristettiin 161 kappaletta. Jokainen eristetty kanta oli molemmilla alukepareilla enterotoksiininegatiivinen. Kuumennuksen vaikutusta enterotoksiinipositiivisten kantojen esiintymiseen ei pystytty arvioimaan.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1999)Clostridium perfringes tyyppi A on yleinen ruokamyrkytyksien aiheuttaja etenkin joukkoruokailuihin liittyvissä tapauksissa. Riskitekijöinä on mm. hidas jäähdytys, pitkät tarjoiluajat ja uudelleen lämmitys. Ruokamyrkytyksiä aiheuttavat C. perfringens -kannat tuottavat enterotoksiinia (CPE), jota vapautuu sporulaation yhteydessä ohutsuolessa. Enterotoksiini on n. 35 kDa:n kokoinen polypeptidiketju, jonka tuotantoa koodaa yksi geeni, cpe. Geeni voi sijaita joko bakteerin kromosomissa tai plasmidissa. Ruokamyrkytystapauksista eristetyissä kannoissa sen on todettu sijaitsevan kromosomissa. Geenin olemassaolo voidaan todeta PCR-tekniikalla. PCR eli polymeraasiketjureaktio on reaktio, jossa DNA:ta monistetaan tunnettujen alukkeiden ja polymeraasientsyymin avulla. Reaktiossa on kolme vaihetta (avautuminen, kiinnittyminen ja pidentäminen), jotka muodostavat yhden syklin. Toistamalla sykliä tuotteen määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Tutkimuksen kohteena oli 47 elintarvikkeista eristettyä C. perfringens -kantaa, joiden cpe-positiivisuutta tutkittiin PCR-tekniikalla. Tutkimuksessa käytettiin kahta eri PCR-ohjelmaa (CPE 1 ja CPE 2) ja kahta alukeparia (CPE 1 / 2 ja CPE 3 / 4). Saadut tuotteet analysoitiin agaroosigeelielektroforeesilla. Tutkituista kannoista kaksi oli cpe-positiivisia. Muut kannat olivat negatiivisia. Positiivisten kantojen osuus oli 4 % kokonaismäärästä, mikä tukee aikaisempien tutkimusten tuloksia siitä, että vain osalla C. perfringens -kannoista on cpe-geeni.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2002)Clostridium perfringens on yleinen bakteeri ihmisten ja eläinten suolistossa sekä maaperässä. Se on anaerobi, gram-positiivinen sauvabakteeri, joka muodostaa kestäviä itiöitä. Osa C. perfringenseistä tuottaa CPE-enterotoksiinia, joka aiheuttaa ruokamyrkytysoireet. Noin 6 %:lta kaikista eristetyistä C. perfringens -bakteereista on löydetty CPE-enterotoksiinia koodaava cpe-geeni. CPE-enterotoksiini vapautuu ohutsuolessa bakteerin sporuloituessa ja se vahingoittaa ohutsuolen epiteeliä. Tämä johtaa vatsakipuihin ja ripuliin. Oireet alkavat 6-12 h ruokailun jälkeen ja kestävät 12-24 h. Ruokamyrkytykset seuraavat usein tilanteissa, joissa ruokaa on valmistettu suuri määrä etukäteen. Ruoka on jäähdytetty hitaasti ja uudelleenlämmitys on ollut riittämätöntä. Usein ruoan käsittelytilat ovat olleet riittämättömät valmistetun ja tarjoillun ruoan määrään nähden. Ruokamyrkytysten lähteenä on perinteisesti ollut liharuoka. On esitetty useita epäilyjä, mistä enterotoksiinia muodostavat C. perfringens -kannat voisivat joutua ruokaan. Yksi vaihtoehto on, että liha saa kontaminaation jo teurastusvaiheessa eläimen suolen sisällöstä. Broilereiden suolistossa sekä C. perfringensin suhteelliset kokonaismäärät että cpe-positiivisten C. perfringensien osuus on muita kotieläimiä korkeampi. Broilerin liha onkin yksi potentiaalinen C. perfringens -ruokamyrkytyksen vehikkeli ja on siksi kiinnostuksen kohteena. Cpe-positiivisen C. perfringensin esiintyminen suolensisältörikasteessa voidaan luotettavasti todeta nested PCR -menetelmällä. Menetelmä on erittäin herkkä: sen avulla pystytään toteamaan cpe-positiivisia C. perfringens -bakteerimääriä alle 10 pmy/g ulostetta. Broileriteurastamon tarkastuseläinlääkäri otti broilerin suolipakettinäytteet välittömästi teurastuksen jälkeen teuraslinjasta. Suolinäytteitä otettiin keskimäärin 50 näytettä/tuottaja viiden eri tuottajan linnuista. Näytteitä tutkittiin 249 kpl, joista 40:stä (16 %) löytyi cpe-geeni. Cpe-positiivisia näytteitä esiintyi eri tuottajien broilereilla 4-33 %:n välillä. Tämän perusteella suomalaisissa broilereissa esiintyy enterotoksiinigeenin suhteen positiivisia C. perfringens -kantoja, jotka saattavat kontaminoida broilerin ruhoja ja johtaa huolimattomien ruoanvalmistus- ja käsittelytapojen seurauksena ruokamyrkytykseen.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2004)Clostridium perfringens on yleinen ruokamyrkytyksiä aiheuttava bakteeri. Ruokamyrkytyksen oireiden uskotaan johtuvan C. perfringensin tuottamasta enterotoksiinista (CPE). C. perfringens on yleinen ihmisten ja eläinten suolistossa sekä maaperässä, mutta vain noin 5 % eristetyistä kannoista on kantanut cpe-geeniä. Mahdollisina lähteinä ruokamyrkytyksissä pidetään liharuokia. Erityisesti suolensisältöä pidetään tärkeänä kontaminaation lähteenä lihaan. C. perfringensiä esiintyy yleisesti terveen broilerin suolistossa. Teurastusprosessin aikana broilerin suolensisältö voi levitä ja kontaminoida broilerin lihan sekä käsittely-ympäristön. Vain pieni osa C. perfringens-kannoista, jotka on eristetty nykytekniikoilla broilerin ulosteesta, on cpe-positiivisia. C. perfringensin geneettisestä diversiteetistä eli monimuotoisuudesta terveillä eläimillä ei ole paljon tietoa. C. perfringens-kantojen geneettisestä tyypityksestä olisi hyötyä epidemiologisiin tutkimuksiin. Tämä tutkimus oli osa elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen kesäkoulua 2004. Tutkimuksessa haluttiin selvittää kuinka suurella osalla teurastetuista broilereista Suomessa esiintyy cpe-positiivista C. perfringensiniä nested PCR-menetelmällä osoitettuna. Tyypityksen avulla cpe-positiivisista näytteistä tutkittiin geneettistä diversiteettiä eli C. perfringens-kantojen monimuotoisuutta parven sisällä sekä eri tuottajilta peräisin olevilla linnuilla. Kantojen cpe-positiivisuus osoitettiin käyttäen nested PCR-menetelmää. Kantojen geneettistä diversiteettiä tutkittiin PFGE:n avulla. Tässä tutkimuksessa sadasta broilerin suolensisältörikastenäytteestä seitsemän (7 %) tulkittiin cpe-positiivisiksi. Vain neljästä cpe-positiivisesta näytteestä saatiin eristettyä C. perfringens tyypitystä varten. Näistä neljästä näytteestä eristettiin yhteensä 38 isolaattia. Tyypitettyä saatiin kahdeksan isolaattia, jotka olivat peräisin kahdelta saman tuottajan broilerilta. Seitsemällä isolaatilla oli identtinen PFGE-profiili ja yksi oli läheistä sukua näiden kanssa. Loput isolaateista jäivät tyypittymättä todennäköisesti bakteerin tuottamien voimakkaiden DNaasien aiheuttaman DNA:n hajoamisen seurauksena.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2003)Clostridium perfringens on yleinen bakteeri maapallolla. Sitä esiintyy mm. maaperässä, pölyssä ja ihmisten sekä eläinten suolistossa. Se on gram –positiivinen, anaerobi sauvabakteeri, joka kykenee muodostamaan kestäviä itiöitä. Osalla C. perfringens –bakteereista on kyky tuottaa enterotoksiinia (CPE, Clostridium perfringens enterotoksiini), joka voi aiheuttaa ruokamyrkytyksen. On osoittautunut, että tällaisia cpe –geenin omaavia bakteereita on alle 5 % kaikista tutkituista C. perfringens –bakteereista. Ruokamyrkytys liitetään yleensä liharuokaan. Todennäköisenä pidetään, että ruho kontaminoituu teurastuksen yhteydessä. Ihmisen roolista cpe –positiivisen C. perfringensin kantajana on vain vähän tutkittua tietoa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin cpe –positiivisen C. perfringensin esiintymistä elintarviketyöntekijöiden ulosteessa. Tutkimus on osa laajempaa cpe -positiivisen C. perfringensin reservuaaritutkimusta. Ulostenäytteet tutkittiin nested PCR –menetelmällä, jolla voidaan todeta cpe–geeni suoraan ulosterikasteesta. Menetelmä on erittäin herkkä; sen avulla voidaan todeta cpe–positiiviset C. perfringens –bakteerisolut, joiden määrä näytteessä on alle 10 pmy/g ulostetta. Lisäksi osa tuoreista ulostenäytteistä viljeltiin tryptoosi-sulfiitti-sykloseriini (TSC) –agarille ja näytteistä määritettiin C. perfringens –pitoisus NMKL:n (Nordisk Metodikkommitté för Livsmedel) menetelmäehdotuksen mukaan. Tutkimuksessa käsiteltiin yhteensä 136 elintarviketyöntekijän ulostenäytteet, jotka oli kerätty kevätkesällä 2003. Kaikki näytteet tutkittiin nested –PCR:llä ja 69 näytteistä viljeltiin. Neljästäkymmenestä viljellystä näytteestä (58%) pystyttiin eristämään C. perfringens. Bakteerin pitoisuus vaihteli välillä 10 - 106 pmy/g. Sekä cpe–positiivisten että cpe-negatiivisten näytteiden C. perfringens –pitoisuus vaihteli samalla välillä. Kaksikymmentäviisi näytettä 136:sta (18,4%) osoittautui positiiviseksi cpe –geenin suhteen. Tutkimus osoittaa, että huomattava osa terveistä ihmisistä voi toimia cpe-positiivisen C. perfringensin reservuaarina.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2007)The purpose of the study was to determine the occurrence of various genotypes of cpe gene-carrying (cpe-positive) Clostridium perfringens type A and the general occurrence of C. perfringens in the scalding water before and after the scalding of pigs. The scalding water was collected from one small slaughterhouse on 6 different days. The scalding water was filtered through a hydrophobic grid membrane and the bacteria were grown on tryptose-sulfite-cycloserine (TSC) agar. The cpe-positive C. perfringens strains were found from the grid membrane using colony hybridization. By combining colony hybridization with grid membrane filtration it is possible to examine tens of thousands of colonies and isolate the cpe-positive C. perfringens strains among the colonies using only small sample sizes. The isolated C. perfringens strains were confirmed by multiplex PCR. Specific primers have been created to recognise various types of C. perfringens. Using these primers the existence of the genes coding alpha (cpa), beta (cpb), epsilon (etx), iota (iA) and enterotoxins (cpe) in the sample being examined can be determined. C. perfringens was found in five samples (83 %) taken after the scalding. C. perfringens was found in only one (17 %) sample taken before the scalding. There were no C. perfringens found in one (17 %) of the batches of samples. All isolated C. perfringens were type A. None of the isolates carried the cpe gene. Based on the present study the scalding water could not be shown to be a remarkable reservoir of strains of the cpe-positive C. perfringens type A. However cpe negative C. perfringens type A could be found in all but one batch of samples taken from the scalding water so it is possible that cpe positive strains will also end up in the water.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2000)Clostridium perfringens on yleinen bakteeri kaikkialla ympäristössä ja se kuuluu eläinten ja ihmisen suoliston normaaliflooraan. C. perfringens muodostaa itiöitä, jotka kestävät hyvin lämpöä, kylmyyttä ja kuivuutta. C. perfringensin A-tyyppi on yleinen ruokamyrkytyksen aiheuttaja kaikkialla maailmassa. Ruokamyrkytyksen oireet aiheuttaa C. perfringensin A-tyypin muodostama enterotoksiini. Enterotoksiinia vapautuu, kun bakteeri itiöityy ohutsuolessa. Enterotoksiini vahingoittaa ohutsuolen epiteelisoluja, ja seurauksena on äkillinen vatsakipu ja ripuli. Enterotoksiinin muodostusta koodaa cpe-geeni. PCR-menetelmällä voidaan luotettavasti tutkia, onko C. perfringens –kanta positiivinen cpe-geenin suhteen. Enterotoksiinipositiiviset C. perfringens –kannat ovat usein muita lämmönkestävämpiä. Niiden itiöt eivät tuhoudu, kun ruokaa kuumennetaan. Hidas jäähdytys ja epätäydellinen uudelleenkuumennus mahdollistavat bakteerin nopean lisääntymisen ruoassa. Lihan kontaminoitumista teurastamolla pidetään mahdollisena tartuntareittinä, sillä ruokamyrkytyksen taustalla on usein edellisenä päivänä valmistettu liharuoka. Tutkimuksessa määritettiin 61 sian ulostenäytteen C. perfringens –pitoisuus. Jokaisesta näytteestä pyrittiin kuumennuskäsittelyllä saamaan esiin lämmönkestävät kannat. Näytteistä 97% sisälsi C. perfringensiä ja 27%:ssa näytteistä oli lämmönkestäviä itiöitä. Näytteet olivat kuudelta eri tilalta ja ne oli otettu pääosin emakoilta. C. perfringens –pitoisuuksissa havaittiin sekä tila- että yksilökohtaista vaihtelua. C. perfringens –kantoja eristettiin näytteistä yhteensä 268. Kun kannat tutkittiin PCR:llä, kaikki osoittautuivat enterotoksiininegatiivisiksi.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2000)Clostridium perfringens on ruokamyrkytystä aiheuttava anaerobi, itiöitä muodostava bakteeri, jota esiintyy yleisesti maaperässä, jätevesissä sekä ihmisten ja eläinten suolistossa. Bakteeri tuottaa yhteensä ainakin 16 virulenssitekijää, mm. 12 eri toksiinia. C. perfringens jaetaan viiteen tyyppiin (A-E) tuottamiensa neljän päätöksiinin perusteella. Eri bakteerityypit aiheuttavat ihmisillä ja eläimillä hyvin erilaisia sairauksia, kuten kaasukuoliota ja nekroottista enteriittiä. C. perfringens-enterotoksiini (CPE) aiheuttaa ihmisellä tyyppi A ruokamyrkytyksen. Ruokamyrkytys liittyy usein joukkoruokailuun, jossa suuria määriä ruokaa valmistetaan kerralla ruuan jäähdytyksen kestäessä liian kauan, tarjoiluajan ollessa pitkän tai uudelleen kuumennoksen ollessa riittämätöntä. Näissä oloissa suhteellisen lämmönkestävä C. perfingens pääsee lisääntymään. Ruokamyrkytyksen oireet, ripuli ja vatsakivut, aiheutuvat enterotoksiinin vapautuessa ohutsuolessa sporuloituvista bakteerisoluista ja vaurioittaessa suolen epiteelisoluja. Ruokamyrkytys on usein yhteydessä liharuokiin, joten ruokamyrkytystä aiheuttavien C. perfringensin reservuaarina on pidetty eläimiä. Kuitenkin vain pienellä osalla eläinperäisistä C. perfringens –kannoista on enterotoksiinin muodostusta koodaava cpe-geeni. Tehdyissä tutkimuksissa enterotoksiinipositiivisten C .perfringensien määrät vaihtelevat eläinlajista toiseen ja tutkimuksesta toiseen. Vielä on epäselvää, mistä enterotoksiinipositiiviset C. perfringensit joutuvat ruokaan. Tämä tutkimus on osa elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen projektia, jossa selvitetään C. perfringensin epidemiologiaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää esiintyykö naudan ulosteessa enterotoksiinipositiivisia C. perfringens –kantoja ja tutkia, vaikuttaako lämpökäsittely 100°C:ssa 15 minuuttia cpe-geenin esiintyvyyteen. C. perfringens –kannat eristettiin ulostenäytteistä modifioidun PEMK:n (Pohjoismainen elintarvikkeiden metodiikkakomitea) menetelmäehdotuksen mukaisesti. Cpe-geenin esiintyminen tutkittiin PCR-menetelmällä. C. perfringensiä oli naudan ulostenäytteissä 41 %:lla. Kantoja saatiin eristettyä 77 kappaletta. Yhtään cpe-geenin suhteen positiivista bakteerikantaa ei löytynyt. Tulokset ovat yhteneviä aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Kuumennuskäsittelyn vaikutusta enterotoksiinipositiivisten kantojen esiintyvyyteen ei pystytty arvioimaan.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2000)Clostridium perfringens on gram-positiivinen, itiöitä muodostava, anaerobinen sauvabakteeri. Se on yleinen maaperässä ja ihmisten ja eläinten suolistossa. C. perfringens on yksi yleisimpiä ruokamyrkytyksen aiheuttajia maailmassa. Clostridium-sukuun kuuluu muitakin ihmisille ja eläimille vahingollisia bakteereja, jotka ovat yleisiä maaperässä. Näitä ovat mm. Clostridium botulinum ja Clostridium tetani. Ruokamyrkytyksen oireet ovat yleensä lievät, siksi kaikkia tapauksia ei edes raportoida. Oireisiin kuuluu tavallisesti ripuli, vatsakipu, ja harvemmin kuume ja oksentelu. Ruokamyrkytys liittyy usein joukkoruokailuun, missä ruokaa ei ole kuumennettu kunnolla. Yleensä kyseessä on liharuoka. Ruokamyrkytyksen aiheuttaa C. perfringensin tuottama enterotoksiini. Enterotoksiinia koodaa cpe-geeni, jota on todettu vain pienellä osalla kannoista. Enterotoksiinipositiivisten kantojen esiintymistä on määritetty eläinten ulosteista ja lihasta, joissa sen esiintyminen on vaihdellut, mutta maaperästä ei ole juuri tehty tutkimuksia. Tämä tutkimus on osa elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen tutkimusprojektia, joka selvittää C. perfringensin epidemiologiaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon maaperässä esiintyy enterotoksiinipositiivisia C. perfringens –kantoja, sekä vaikuttaako 15 minuuttia kestävä kuumennus 100 oC lämpötilassa enterotoksiinipositiivisten kantojen esiintymiseen. C. perfringensin eristämiseen ja varmistamiseen käytettiin Pohjoismaisen elintarvikkeiden metodiikkakomitean menetelmäehdotusta C. perfringensin määrittämiseen elintarvikkeista. Enterotoksiinipositiivisten kantojen esiintyminen tutkittiin PCR-menetelmällä. Tutkituista maanäytteistä (71) 88,7 % oli C. perfringensiä. Kantoja eristettiin 187 kappaletta, joista kuumennettuja oli kolme. Yhdestä näytteestä löytyi kaksi enterotoksiinipositiivista kantaa. Samasta näytteestä eristettiin myös kaksi negatiivista kantaa. Kuumennuksen vaikutusta enterotoksiinipositiivisten kantojen esiintymiseen ei pystytty arvioimaan, sillä kuumennetuista näytteistä ei löytynyt yhtään positiivista.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2008)One of the leading bacterial causes of diarrhea in humans are campylobacters (Campylobacter spp). The more common species infecting humans are Campylobacter jejuni and C. coli. The symptoms can vary from mild intestinal infection to severe, bloody, producing diarrhea. Improperly prepared poultry, contaminated drinking and swimming water are the leading causes of infection. Campylobacters are present in the intestines of many mammal and bird species. They generally do not cause disease in the birds, thus they are regarded as asymptomatic carriers. Birds and mammals can also infect swimming areas through defecation. This contamination is generally studied with the help of a fecal indicator bacteria. Examples of this type of bacteria are Escherichia coli, fecal enterococci, and Clostridium perfringens. Since the 1990s Campylobacter has become increasingly resistent to antibiotic treatments, such as fluoroquinolones, and it has become an escalating public health threat. The antibiotic resistance of E. coli can be used to illustrate that of gram-negative bacteria. Fecal samples of 125 birds were collected for the qualitative study of Campylobacter and E. coli. 41 Barnacle geese and 84 gulls were studied. The presence of Campylobacter was studied by a cultivation. The enrichment was processed in Bolton broth and then cultured with CCDA (modified charcoal-cefoperazone-deoxycholate agar). Campylobacters were identified with typical colonies and gram-staining. The E coli was cultured directly from the sample swabs to the mFC agar. The typical blue growing colonies were interpreted as E. coli. This was confirmed introducing the E coli's β-glucuronidase enzyme into Colilert solution. In addition, 18 fecal samples were collected (13 Barnacle geese and 5 gulls) for quantitative analysis. The cfus of fecal enterococci, E. coli, C perfringens and Campylobacters were determined using a tenfold dilution method. Water samples were gathered three times during the summer from five different swimming areas in Helsinki. These samples were studied for counts of fecal enterococci, E.coli, C perfringens and the presence of Campylobacter by membrane filtration method the. The quantity of E. coli was studied using the commercial MPN method, Colilert test. The E. coli and Campylobacter were isolated from the fecal and water samples and were examined for antimicrobial resistance. To ampicillin, ciprofloxasin, and tetracycline. The erythromycin resistance of Campylobacter was studies as well. The method used were agar dilution and MIC values were determined.. Campylobacter was detected in 23 fecal samples (18%). It was found in 8 gull fecal samples (10%) and in 15 Barnacle geese samples (37%). Seven of the isolated strains (31%) were C. jejuni. It was noticed in the quantitative studies that there were more E. coli and fecal enterococci in the gull fecal samples (collected from the Ämmässuo landfill) than the Barnacle geese fecal samples. The bacteria levels found in the Helsinki beach areas were not above the legal reference levels. Campylobacters were identified once at two beach areas. Almost all of studied Campylobacter isolates were sensitive to the antibiotics used in the experiment. Two strains were resistance to the ampicillin. Of the 76 E. coli strains 5 were resistant to ampicillin and 4 to tetracycline. The other strains were sensitive. One multiresistant E. coli strain was detected in a swimming water sample. Campylobacters were detected in fecal samples of birds suggesting that wild birds may be the source of the Campylobacter infection in humans. Escherichia coli fecal enterococci were not suitable fecal indicator bacteria for fecal contamination of Barnacle geese in bodies of water in nature. The quality of water in Helsinki's swimming areas appeared to be good. Resistance to antibiotics seems to be quite rare in bacterium isolated from birds feces and swimming waters. Probably, birds are not remarkable spreaders of antibiotic resistance.
Now showing items 1-10 of 10