Browsing by Subject "E. coli"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)TIIVISTELMÄ Tiedekunta: Eläinlääketieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelma Tekijä: Marie Rantala Työn nimi: Kasvisten aiheuttamat ruokamyrkytysepidemiat 2000-luvulla, syyt ja torjunta Työn laji: Eläinlääketieteen lisensiaatintutkielma Kuukausi ja vuosi: 03.2022 Sivumäärä: 38 Avainsanat: ruokamyrkytysepidemia, tuoretuote, kasvikset, hedelmät, norovirus, salmonella, E. coli Ohjaaja tai ohjaajat: Riikka Keto-Timonen, Elina Säde Työn johtaja: Riikka Keto-Timonen Osasto tai osastot: Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Oppiaine: Elintarvikehygienia Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Tiivistelmä: Kasvisten aiheuttamien ruokamyrkytysepidemioiden määrät ovat olleet kasvussa 2000-luvulla ja nousseet mielenkiinnon kohteeksi ympäri maailmaa. Kasviperäisten ruokamyrkytysepidemioiden määrän kasvuun vaikuttavat kuluttajien vaatimukset tuoreista ja terveellisistä vaihtoehdoista sekä kasvissyönnin lisääntyminen. Tuoreita tuotteita kuljetetaan ulkomailta yhä enemmän ja niiden tuotantoa lisätään. Kasvisten aiheuttamissa ruokamyrkytyksissä tärkeimpinä taudinaiheuttajina on tunnistettu norovirus, Salmonella sekä Escherichia coli. Näiden lisäksi Listeria monocytogenes, hepatiitti A, Shigella sekä Yersinia ovat merkittävässä roolissa. Loiset ovat harvinaisia ruokamyrkytyksissä, mutta näistä Cyclospora on näistä eniten linkittyneenä kasviperäisiin tuotteisiin. Norovirus on johtava kasviperäisten ruokamyrkytysepidemioiden aiheuttaja kaikkialla maailmassa. Taudinaiheuttajan kykyyn saastuttaa elintarvike vaikuttaa elintarvikkeen ominaisuudet tukea taudinaiheuttajan kasvua. Tärkeimmät taudinaiheuttajaan vaikuttavat ominaisuudet elintarvikkeessa ovat pH, vesiaktiivisuus, ravintoaineet, kasvin ulkoiset ominaisuudet, kuten pintarakenne, sekä tuotteen valmistustavat. Valmiiksi pilkotut hedelmät ja vihannekset ovat alttiimpia saastumiselle, kuin käsittelemättömät kasvit. Epidemioiden lähteeksi on tunnistettu useimmiten saastunut raaka-aine tai infektoitunut työntekijä. Infektoituneen työntekijän merkitys korostuu erityisesti virusperäisissä ruokamyrkytysepidemioissa. Elintarvike on saastunut yleensä alkutuotantotilalla tai tuotantolaitoksessa. Kasviperäisten elintarvikkeiden merkittävä saastumislähde on vesi, kuten kastelu- tai pesuvesi. Tärkeimpiä torjuntakeinoja kasvisten aiheuttamiin ruokamyrkytysepidemioihin ovat hyvät hygieniakäytännöt, tuotantoprosessin valvonta sekä veden puhtauden varmistaminen sekä kastelun että puhdistuksen aikana. Tuotteita tulisi käsitellä mahdollisimman vähän, jotta saastumisen mahdollisuus saadaan minimoitua. Tuotteen oikea säilytyslämpötila ja pakkaaminen ovat kasvisten kohdallakin tärkeitä ruokamyrkytysepidemioiden torjuntatoimia.
-
(2022)Virtsatieinfektiot (VTI) ovat kissojen yksi yleisimmistä mikrobilääkehoitoa vaativista sairaustiloista. Bakteerien resistenssi mikrobilääkkeille yleistyy muun muassa runsaan mikrobilääkkeiden käytön seurauksena. Mikrobilääkeresistenssin yleisyys vaihtelee eri maiden välillä. Kirjallisuuskatsauksesta käy ilmi se, että Euroopan eteläisissä maissa mikrobilääkeresistenssi on yleisempää kuin pohjoisessa. Yleisimmät kissojen VTI:n aiheuttajabakteerit ovat maailmanlaajuisesti E. coli, E. faecalis sekä S. felis, jotka ovat myös tämän tutkimuksen yleisimmät bakteerilöydökset. Ruokavirasto on laatinut mikrobilääkkeiden käyttösuositukset, joita noudattamalla mikrobilääkeresistenssin kehittymistä Suomessa pyritään hillitsemään. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Suomessa yleisimmät kissojen VTI:n aiheuttajabakteerit sekä niiden mikrobilääkeresistenssin muuttuminen vuosien 2016–2020 aikana. Tutkimustulokset auttavat kliinikoita valitsemaan sopivimman mikrobilääkehoidon kissan VTI:n hoitoon tarjoamalla ajankohtaista tietoa Suomen kissojen VTI:n aiheuttajabakteereista sekä niiden mikrobilääkeresistenssistä. Toteutettuun retrospektiiviseen tutkimukseen kerättiin aineisto vuosilta 2016–2020 kissoista, joiden virtsanäytteet oli tutkittu Helsingin eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Aineistossa oli 3483 kissan virtsaviljely, joista 1393 näytteessä oli bakteerikasvua. Bakteerien herkkyysmääritys mikrobilääkkeille tehtiin noudattamalla CLSI:n (clinical and laboratory standards institute) standardeja. Tutkimuksessa E. coli oli yleisin löydös virtsanäytteistä ja sitä kasvoi 61,2 %:ssa näytteistä. Toiseksi yleisin bakteerilöydös oli E. faecalis ja kolmanneksi yleisin S. felis. E. colin mikrobilääkeresistenttien kantojen osuus vaihteli 0,0 % ja 14,8 % välillä riippuen käytetystä mikrobilääkkeestä. Resistenttien E. coli -kantojen osuus pysyi melko samana amoksisilliini/klavulaanihapon ja trimetopriimi/sulfametoksatsolin kohdalla. Enrofloksasiinille resistenttien E. coli -kantojen osuus nousi hieman tutkimusjakson aikana. Trimetopriimi/sulfametoksatsolille ja nitrofurantoiinille resistenttien E. faecalis -kantojen määrät pienenivät vuosittain. Kaikki tutkitut S. felis -kannat olivat herkkiä kaikille tutkituille mikrobilääkkeille. Suomessa kissojen yleisimmät VTI:n aiheuttajabakteerit ovat samat kuin muualla maailmassa. Tällä hetkellä Suomessa käytetyt mikrobilääkkeet tehoavat kissojen VTI:n aiheuttajabakteereihin, eikä mikrobilääkeresistenssi ole yleistynyt 2016–2020 tutkimusjakson aikana.
Now showing items 1-2 of 2