Browsing by Subject "Peuranliha"

Tämän työn tarkoituksena on kuvata koiran ruokana käytettävän suomalaisen peuranlihan ravintoarvot, raskasmetallipitoisuudet sekä mikrobiologinen laatu. Peuranliha valitaan koiran ruokavalion pohjaksi monesti siinä tilanteessa, kun koira näyttää merkkejä ruoka-aineyliherkkyydestä tai -allergiasta, ja joudutaan etsimään uusia proteiininlähteitä. Kun omistaja itse tai ravitsemusalan ammattilainen suunnittelee koiralle kotiruokavalion tuoreista raaka-aineista, on oleellista tietää käytettävien raaka-aineiden ravintoainepitoisuudet. Lisäksi lihan mikrobiologisen laadun tunteminen on tärkeää silloin, kun omistaja päättää syöttää lihan koiralleen raakana. Jos riista on koiran pääasiallinen ravinnonlähde pitkiä aikoja, voivat riistanlihan mahdollisesti korkeat raskasmetallipitoisuudet nousta ongelmaksi koiran terveyden kannalta. Työssä tutkittiin yhteensä 50 peuranlihanäytettä kymmenestä eri erästä. Näytteistä määritettiin lihan mikrobiologinen laatu sekä viljelemällä että PCR-menetelmän avulla. Lisäksi kahdesta lihaerästä lähetettiin näytteet ravintoaine- ja raskasmetallianalyyseihin. Kahdelle koiralle ja kahdelle kissalle syötettiin tutkittavaa peuranlihaa ja eläimiltä kerättiin sylkinäytteitä, kuppisivelynäytteitä sekä ulostenäytteitä patogeenien tutkimista varten. Peuranliha sisälsi liian vähän useita kivennäis- ja hivenaineita sekä D-, E- ja B12-vitamiinia täyttääkseen koiran ravintoainetarpeet. Liha oli hyvin rasvaista. Kahden koiralle välttämättömän aminohapon määrä lihassa oli melko matala. Kadmium- ja lyijypitoisuudet olivat lihassa matalat. Yhteensä neljästä lihaerästä löydettiin L. monocytogenes PCR-menetelmän avulla ja kahdesta lihaerästä se kyettiin viljelemällä eristämään. Y. enterocolitica sen sijaan todettiin PCR-menetelmällä seitsemästä lihaerästä ja myös se eristettiin kahdesta lihaerästä. PCR-menetelmällä kampylobakteeria löytyi kolmesta lihaerästä ja STEC:ia kaikista lihaeristä. L. monocytogenes eristettiin viljelemällä yhdestä koiran ulostenäytteestä ja kampylobakteeri saman koiran ulosteesta toisella näytteenottokerralla. PCR-menetelmällä saatiin positiivinen kampylobakteeritulos kaikista kissojen ulostenäytteistä sekä kolmesti toisen koiran ulostenäytteistä ja kerran toisen koiran ulostenäytteestä. L. monocytogenes löytyi PCR-menetelmällä kerran toisen koiran ulostenäytteestä. Tutkittu peuranliha ei enterobakteerien osalta täyttänyt olemassa olevia vaatimuksia hyvälaatuisesta lihasta 80 %:ssa eristä, mutta säädettyjä raja-arvoja voi pitää liian matalina, kun niitä sovelletaan eläimille tarkoitettuihin sivutuotteisiin. Patogeeneja esiintyi PCR-menetelmällä paljon, mutta vain harvasta näytteestä saatiin patogeeni eristettyä, mikä viittaa niiden vähäiseen määrään lihassa.