Browsing by Subject "Polysomnografia"

Hevosen uneen ja nukkumiseen liittyy useita erityispiirteitä, joista ehkäpä silmiinpistävimpänä voidaan mainita hevosen kyky nukkua osittain myös seisten. Hevosen uni esiintyy jaksoina, jotka eivät ole kiinteästi sidottuja tiettyyn vuorokaudenaikaan, vaikka suurin osa unesta ajoittuukin yöaikaan. Huomionarvoisaa on myös hevosen verrattain pieni kokonaisunen määrä, joka asettuu keskimäärin alle neljään tuntiin, mikä tekee hevosesta yhden vähiten nukkuvista kotieläimistämme. Useilla ympäristötekijöillä tiedetään olevan vaikutuksia uneen ja niiden merkitys tulisi pyrkiä huomioimaan hevosen ympäristössä, joka on usein ihmisen hallinnoima ja poikkeaa monin tavoin lajin alkuperäisestä elinympäristöstä. Unen tiedetään kytkeytyvän useisiin elimistön normaalitoimintoihin ja unen puutteen on havaittu esimerkiksi heikentävän kognitiivista suoriutumista eli tiedon käsittelyyn liittyvien prosessien toimintaa. Hevosen vireystilan ja unen vaiheen silmämääräinen arviointi ei ole aina täysin yksiselitteistä, vaikka unen eri vaiheille tyypillisten käyttäytymispiirteiden visuaalista havainnointia on hyödynnetty kohtuullisen laajasti myös hevosen unta käsittelevässä tutkimuksessa. Unen arviointi monipuolistuu, mikäli saatavilla on tietoa muista unen kannalta oleellisista toiminnoista kuten aivojen sähköisestä toiminnasta, jota voidaan mitata EEG:n eli elektroenkefalografiatutkimuksen avulla. Laajassa unitutkimuksessa eli polysomnografiassa EEG yhdistetään muiden unen kannalta merkityksellisten toimintojen mittaamiseen. Hevosen polysomnografiaa on pidetty haasteellisena toteutettavana muun muassa EEG-tutkimuksen häiriöalttiuden, tutkimuksen vaatimien esivalmistelujen sekä laitteistoihin liittyvien tekijöiden vuoksi. Menetelmään liitettyjen haasteiden vuoksi hevosen unen tutkimisessa on hyödynnetty erilaisia invasiivisiä eli kajoavia menetelmiä, joiden korvaamiseksi erilaisten vaihtoehtoisten käytänteiden kartoittaminen on tärkeää, niiden mahdollistaessa menetelmän laajemman sovellettavuuden ja pienemmät yksilöön kohdistuvat potentiaaliset haitat. Tutkielmaan sisältyvän alkuperäistutkimuksen tavoitteena oli selvittää kotitallilla suoritettavan polysomnografian toteutusmahdollisuuksia tavallisille ratsuhevosille hevoslähtöisestä näkökulmasta ilman invasiivisten menetelmien tai pakkokeinojen käyttöä. Lisäksi haluttiin kartoittaa mittauksissa vastaan tulevia ongelmatilanteita sekä niiden merkittävyyttä polysomnografian onnistumisen kannalta. Tutkimuksen hypoteesina oli, että laadultaan riittävä polysomnografia on mahdollista suorittaa non-invasiivisillä menetelmillä hevosen kotitallilla ilman merkittäviä etukäteisvalmisteluja hevosten totuttamiseksi käytettyihin laitteistoihin ja käsittelyyn. Tutkimuksessa polysomnografia suoritettiin kymmenelle hevoselle niiden pitopaikoissa Etelä-Suomen alueella. Tutkimus suoritettiin kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisessä hevonen totutettiin käytettyihin laitteistoihin sekä niiden asentamiseen. Varsinainen mittausvaihe sijoittui 2-3 vrk totutusvaiheen jälkeen, jolloin varsinainen polysomnografia suoritettiin yhtäjaksoisena yönaikaisena rekisteröintinä. Hypoteesi osoittautui paikkansapitäväksi, sillä kaikille tutkimukseen osallistuneille hevosille oli mahdollista suorittaa polysomnografia ja mittausten aikaisia ongelmatilanteita kohdattiin verrattain vähän ja ne olivat pääsääntöisesti lieviä, eivätkä siten johtaneet mittausjakson hylkäämiseen ja uusimistarpeeseen.