Browsing by Subject "Rescue-koira"

Suomeen tuodaan jatkuvasti ulkomailta rescue-koiria, joiden historiaa ei tunneta. Rescue-koirat ovat kadulle hylättyjä tai sinne syntyneitä koiria, joilla ei ole omistajaa. Niitä otetaan kiinni paikallisille koiratarhoille, joista osa tekee yhteistyötä suomalaisten rescue-järjestöjen kanssa. Järjestöt auttavat usein koiria niiden kotimaassa ja järjestävät niiden adoptioita suomalaisiin koteihin. Myös yksityishenkilöt adoptoivat ulkomailta löytämiään koiria, mutta tämä on selvästi harvinaisempaa. Yleisimpiä tuontimaita ovat Espanja, Romania, Venäjä ja Viro. Näissä maissa esiintyy kotoperäisenä sellaisia parasiitteja ja niiden kantamia taudinaiheuttajia, joita Suomessa ei toistaiseksi esiinny. Koirien lisääntynyt matkustus ja adoptio ulkomailta voivat lisätä Suomessa aiemmin vähäisenä esiintyneiden tai täältä aiemmin kokonaan puuttuneiden patogeenien esiintymistä ja ilmaston lämpeneminen voi mahdollistaa sellaisten loisten elämänkierron, joille Suomen olosuhteet ovat aiemmin olleet epäsuotuisat. Vektorivälitteisten tautien inkubaatioaika on usein pitkä, eikä niitä voida aina havaita ennen tuontia. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää tärkeimpien tuontimaiden tiettyjen vektorivälitteisten tautien esiintyvyyttä ja verrata tilannetta tietoihin suomalaiskoirista. Suomessa yleisimmät vektorivälitteiset taudit ovat puutiaisen levittämät anaplasmoosi ja borrelioosi, koiranpuutiaisen levittämä ehrlichioosi on harvinainen. Amerikkalaista sydänmatoa ei esiinny Suomessa kotoperäisenä, mutta täällä tavataan sen vektoriksi sopivia hyttyslajeja. Tuontimaista Virossa tautitilanne on melko samanlainen kuin Suomessa, mutta Itä- ja Etelä-Euroopassa endeemisenä esiintyvät yleisesti myös esimerkiksi ehrlichioosi, dirofilarioosi, babesioosi ja leishmanioosi. Kirjallisuuskatsaukseen liitetyn retrospektiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vektorivälitteisten bakteerien, Ehrlichia ssp, Anaplasma ssp, Borrelia burgdorferi (sensu lato) ja sukkulamato Dirofilaria immitiksen sekä sisäloisten esiintyvyyttä Suomeen jo adoptoiduissa rescue-koirissa. Tutkimuksessa oli mukana 259 Helsingin Yliopistollisessa eläinsairaalassa tutkittua rescue-taustaista koiraa, joille oli tehty verinäytteestä SNAP 4Dx -pikatesti, ulostetutkimus flotaatio- tai Baermann-menetelmällä ja/tai FASTest Giardia -pikatesti. Tässä aineistossa A. phagocytophilumin esiintyvyys rescue-koirissa oli 4,6 %, B. burgdorferin 4,1 %, E. caniksen 6,6 % ja D. immitiksen 2,5 %. Ulostetutkimuksissa giardian esiintyvyys oli 7,9 %, flotaatiomenetelmällä tutkituista 6,7 % oli positiivisia jollekin parasiitille Isospora ssp. ollen löydöksistä yleisin. Baermann-menetelmällä ainoana löydöksenä oli yksi Strongyloides stercoralis. Vektorivälitteisten patogeenien esiintyvyys oli odotetusti A. phagocytophilumia lukuun ottamatta yleisempää rescue-koirissa kuin suomalaisissa koirissa. Sisäloisten esiintyvyydessä rescue-koirilla ei ollut merkittävää eroa suomalaisten ja rescue-koirien välillä. Tämän aineiston sekä aikaisempien julkaisujen perusteella rescue-koirat ovat todennäköisemmin Suomessa harvinaisena esiintyvien vektorivälitteisten patogeenien kantajia. Koirien testaaminen on tärkeää tuonnin yhteydessä, jotta mahdolliset tartunnat voidaan havaita ja hoitaa ajoissa.