Browsing by Subject "VAS"
Now showing items 1-2 of 2
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2011)Tutkimukseni oli osa laajempaa omega-3-rasvahappotutkimusta lonkkaniveldysplasiaa sairastavilla koirilla. Lonkkaniveldysplasia tarkoittaa lonkkanivelen epänormaalia kehitystä. Sen syntyyn vaikuttavat perintötekijät ja ympäristö. Lonkkaniveldysplasia on yleinen sairaus etenkin isoilla koiraroduilla. Se johtaa nivelrikkoon ja krooniseen kipuun. Kivun arvioinnin tulisi olla objektiivista, mutta koska eläimet eivät osaa kertoa kivustaan, niiden kivun arvioiminen perustuu usein arvioijan subjektiiviseen näkemykseen. Eläinten kivun objektiiviseen arviointiin ei ole olemassa riittävästi menetelmiä. Osatutkimukseni tarkoitus oli arvioida askelvoimamaton soveltumista kroonisen kivun arviointimenetelmäksi. Kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa oli loppuun saakka mukana 71 koiraa. Koirat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään, joista toinen söi tutkittavaa Doils-kalaöljyvalmistetta ja toinen lumevalmistetta 4 kk ajan. Tutkimukseeni liittyen koiria juoksutettiin askelvoimalevyn ja askelvoimamaton yli useita kertoja jokaisella kolmella tutkimuskäynnillä. Lisäksi omistajat vastasivat yhteensä seitsemän kertaa kyselyihin, joissa oli muun muassa kaksi visuaalista analogista asteikkoa (VAS; elämänlaatu ja liikkumisvaikeudet) ja kysymykset, joista laskettiin krooninen kipuindeksi (HCPI). Vertasimme askelvoimamatolla ja askelvoimalevyllä saatuja tuloksia toisiinsa sekä VAS:hin ja HCPI:iin. Hypoteesimme oli, että näiden eri menetelmien tulosten välillä olisi selvä korrelaatio. Jos koiran kipu vähenisi, VAS:n ja HCPI:n lukemat pienenisivät ja sekä askelvoimalevyllä (maksimaalinen kohtisuora voima/PVFz, impulssi/IMP) että askelvoimamatolla (maksimipaine ja aktivoituneiden sensoreiden lukumäärä) mitattujen parametrien arvot nousisivat ontumisen vähentyessä. Toinen hypoteesimme oli, että askelvoimamatolla ontuminen havaittaisiin helpommin käynnissä kuin ravissa. PVFz:n ja IMP:n havaittiin korreloivan huomattavasti paremmin keskenään, jos ne oli normalisoitu ajan suhteen. Täten esimerkiksi kliinisissä seurantatutkimuksissa näitä parametreja tulisi käyttää ajan suhteen normalisoituina. Molempien VAS:n jaHCPI:n välillä oli hyvä korrelaatio. Ne eivät kuitenkaan korreloineet lainkaan askelvoimalevyja askelvoimamattoparametrien kanssa. Tämä perustuu siihen, että askelvoimalevyn mittaama ontuma ei ole sama asia kuin omistajien arvioima kipu. Molemmissa ryhmissä askelvoimamaton parametrit huononivat hypoteesimme vastaisesti. Askelvoimamattomme olikin todennäköisesti rikki tutkimuksemme aikana. Tästä johtuen kaikki askelvoimamattotulokset ovat epäluotettavia, eikä niiden perusteella voi tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Tutkimuksen perusteella ei siis saatu lisää todisteita askelvoimamaton soveltuvuudesta kroonisen kivun objektiiviseen arviointiin. On mahdollista, että askelvoimamaton sisäisiä mittauksia voitaisiin käyttää, vaikka matto onkin ollut osittain rikki. Havaitsimme, että askelvoimamaton maksimipaine ravissa korreloi loistavasti maksimipaineeseen käynnissä. Sama havainto tehtiin myös aktivoituneiden sensoreiden lukumäärässä. Tämä tulos kumoaa toisen hypoteesimme. Ontuminen siis havaittiin askelvoimamatolla käynnissä yhtä helposti kuin ravissakin. Ennen kuin voimme suositella GAITRite-askelvoimamattoa ontumatutkimuksien arviointimenetelmänä, tarvitaan lisätutkimuksia kunnossa olevalla matolla.
-
(2023)Välilevytyrä on koirilla yleinen neurologisia toimintahäiriöitä aiheuttava sairaus. Hansen tyypin I välilevytyrässä välilevyn uloin kerros, annulus fibrosus, repeää ja sen sisäpuolella sijaitsevaa nucleus pulposusta työntyy selkäydinkanavaan. Tämän seurauksena erityisesti rinta-lannerangan alueen välilevytyrät aiheuttavat selkäytimen kompressiota. Tyypillisiä oireita tämän alueen välilevytyrälle ovat kipu sekä eri asteiset neurologiset puutokset. Hansen tyypin I välilevytyrää tavataan erityisesti kondrodystrofisilla roduilla, kuten mäyräkoirilla. Tämä johtuu niillä kromosomeissa 12 ja 18 sijaitsevan FGF4 -retrogeenin ekspressiosta, jonka seurauksena välilevyn degeneraatio alkaa nuoremmalla iällä ja etenee nopeammin kuin muilla roduilla. Tämän lisensiaatintutkielman kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on esitellä mäyräkoirilla esiintyvää Hansen tyypin I välilevytyrää, sen diagnosointia ja hoitovaihtoehtoja. Lisäksi käydään läpi välilevytyrän aiheuttaman kivun fysiologiaa ja kivunarviointia. Tutkimusosuuden tavoitteena on selvittää tilastotieteen keinoin, onko eläinlääkärien ja omistajien välilevytyräpotilaalla esiintyvän kivun arvioinnissa tilastollista eroavaisuutta. Lisäksi tavoitteena on selvittää korreloivatko tutkimuksessa käytetyt kivunarviointityökalut sekä korreloivatko välilevytyräpotilaiden oireiden voimakkuus ja leikkauksessa havaitut makroskooppiset löydökset. Tutkimuksen hypoteesina on, että omistajat arvioivat kivun suuremmaksi kuin eläinlääkäri, kivunarviointityökalut korreloivat keskenään sekä se, että oireiden ollessa vakavammat, makroskooppiset löydöksetkin olisivat vakavampia. Tutkimuksen aineistona käytettiin marraskuun 2020 ja tammikuun 2023 välillä eläinsairaala Aistissa rinta-lannerangan alueelta välilevytyräleikattuja mäyräkoiria. Tutkimukseen osallistui 14 koiraa. Eläinlääkäri ja omistaja arvioivat ennen leikkausta potilaan kipua kahdella eri kivunarviointityökalulla: Glasgow:n lyhennetyllä versiolla (The short form of the Glasgow Composite Measure Pain Scale, CMPS-SF) ja Visual Analogue Scale:lla (VAS). Lisäksi potilailta kerättiin perustietojen kuten iän lisäksi tietoja oireiden alkamisesta ja niiden kehittymisestä, koiran toimintakyvystä, neurologisesta luokituksesta (Modified Frankel score, MFS) sekä leikkauksessa välilevyssä, selkäydinkanavassa ja selkäytimessä havaituista makroskooppisista löydöksistä. Omistajat arvioivat kivun suuremmaksi kuin eläinlääkäri molemmilla kivunarviointityökaluilla. Käytetyt kivunarviointityökalut korreloivat omistajien käyttäminä, mutta eivät eläinlääkärin käyttäminä. Neurologisten oireiden ja makroskooppisten löydösten vakavuudella ei havaittu yhteyttä. Omistajat kokivat koiran elämänlaadun heikkenevän kivun ollessa voimakkaampaa. Tutkimuksen hypoteesit pitivät osittain paikkansa. Omistajat arvioivat kivun suuremmaksi kuin eläinlääkäri ja kivunarviointityökalut eivät korreloineet eläinlääkärien käyttämänä. Nämä ovat tärkeitä tuloksia, sillä ne kertovat kivunarvioinnin haastavuudesta. Kivun voimakkuuden arviointi on tärkeää, sillä sen avulla voidaan arvioida kivunlievityksen tarvetta ja parantaa näin koiran elämänlaatua. Siksi olisikin tärkeää löytää kivunarviointityökalu, jolla omistaja voisi arvioida kivun voimakkuutta luotettavasti. Tutkimuksen pienen otoskoon ja aiheen tärkeyden vuoksi aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta ja kliinisiä kokeita.
Now showing items 1-2 of 2