Browsing by Subject "abortti"
Now showing items 1-5 of 5
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2013)Kissojen lisääntymisestä opetetaan kotieläinten lisääntymistieteessä perusasiat lyhyesti, joten tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on esitellä tarkemmin uros- ja naaraskissojen lisääntymisen erityispiirteitä. Kirjallisuuskatsaus käsittelee tutkimustietoa lisääntymisen ehkäisystä ja lisääntymisen ongelmista sekä niihin liittyvistä diagnosointi- ja hoitovaihtoehdoista. Perinteisistä ehkäisymenetelmistä kuvataan kirurginen kastraatio sekä sterilisaatio. Lisäksi kirurgiselle ehkäisylle esitetään vaihtoehtoisia lääkkeellisiä menetelmiä. Nämä menetelmät voivat olla hyödyllisiä kissoilla, joilla lisääntymisen ehkäisyn tarve on väliaikaista tai kissoilla, joita ei voida steriloida tai kastroida anestesiaturvallisuusriskin vuoksi. Desloreliini on GnRH-agonisti, joka vähentää aivolisäkkeen follikkeleita stimuloivan hormonin ja luteinisoivan hormonin tuotantoa. Se aiheuttaa molemmilla sukupuolilla väliaikaisesti sukurauhashormonituotannon vähenemisen tai loppumisen. Progestiineja ei nykytutkimuksien mukaan suositella käytettäväksi pitkäaikaisena ehkäisymenetelmänä. Tutkimuksen kohteina ovat toistaiseksi vähemmän käytössä olevat ehkäisymenetelmät immunologinen kastraatiorokote ja melatoniini-implantti. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään uroksien osalta spermankeräysmenetelmiä ja sperman laadunarviointikriteereitä. Työssä käsitellään tavallisin kiveksiin liittyvä ongelma eli piilokiveksisyys sekä muita harvinaisemmin esiintyviä ongelmia, kuten kivestulehdus, atrofia, kasvaimet tai synnynnäiset kehityshäiriöt, jotka voivat ilmetä yksikiveksisyytenä tai sukupuolen erilaistumisen kehityshäiriöinä. Lisäkivesten, bulbouretraalirauhasten ja eturauhasen ongelmat ovat harvinaisia. Peniksen ja esinahan ongelmat liittyvät ahtaaseen esinahan aukkoon tai peniksen pysyvään erektiotilaan. Myös uroksilla voidaan toisinaan tavata maitorauhaskudoksen hyperplasiaa tai kasvaimia. Niiden hoito on sama kuin naarailla. Naarailla käydään läpi lisääntymisen ehkäisyn lisäksi kiimakierto ja irtosolunäytteen tulkinta. Työssä käsitellään tiineys, tiineyden keskeyttäminen sekä spontaanit abortit ja niiden aiheuttajat. Synnytyksen yhteydessä kuvataan lääkkeellinen ja kirurginen synnytysapu sekä se, milloin synnytykseen tulee puuttua. Synnytyksen jälkeisistä ongelmista käsitellään hypokalsemia, irtoamaton istukka, metriitti, riittämätön maidontuotanto sekä niiden hoidot. Munasarjojen ongelmista käsitellään kiimakäyttäytymistä aiheuttava ovarian remnant syndrome, sen diagnostiikka ja hoito. Lisäksi tarkastellaan lyhyesti munasarjakystoja, kasvaimia ja anomalioita. Kohdun ongelmissa paneudutaan naaraiden yleisimpään lisääntymiselinten sairauteen cystic endometrial hyperplasia-pyometra-kompleksiin ja sen hoitoon. Lisäksi käsitellään kohdun anomaliat ja kasvaimet sekä emättimeen liittyvät ongelmat lyhyesti. Myös naaraiden osalta esitellään maitorauhaskudoksen ongelmat: hyvänlaatuinen hyperplasia, kasvaimet ja mastiitti. Sekä uros- että naarasosioiden lopussa on käytännönläheisesti kuvattu kappale siitä, kuinka lisääntymisongelmasta kärsivää potilasta lähestytään johdonmukaisesti. Sen on tarkoitus tehdä lisääntymisongelmaisen potilaan kohtaaminen praktikoille hieman helpommaksi. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on toimia kompaktina, suomenkielisenä oppaana kissojen lisääntymisen maailmaan. Sitä voivat hyödyntää niin opiskelijat yliopisto-opetuksen tukena kuin eläinlääkärit kissojen lisääntymistä koskevassa potilastyössä.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1997)Leptospiroosi on maailmanlaajuisesti levinnyt zoonoosi, jonka aiheuttaa Leptospira interrogans- bakteeri. Leptospiroosin oireet ovat moninaiset: kuume, ikterus, hemoglobinuria, abortti ja siimatulehdukset. Useimmat infektiot ovat kuitenkin subkliinisiä. Hevosen leptospiroosin merkitystä on usein vähätelty. Tutkielma jakaantuu kahteen osaan. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään leptospiroosin esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä, leptospiroosin tyypillisimpiä oireita hevosella, Leptospira-diagnostiikkaa sekä hevosen leptospiroosin ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Tutkielman toinen osa on tutkimusraportti. Tarkoituksena oli selvittää leptospiravastaaineiden esiintymistä hevosilla Suomessa. 518 hevosen seeruminäytettä tutkittiin, eikä seropositiivisiksi luokiteltavia (tiitteri >/=100) näytteitä löytynyt.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2015)Lisensiaatin tutkielman tavoitteena oli tutkia nautojen abortteja Suomessa. Työ sisältää kirjallisuuskatsauksen ja tutkimusosan. Tutkimusaineistona käytin Eviran Märehtijöiden luomisen syyt -projektin aineistoa. Tutkimuksessa kerättiin abortoituneita sikiöitä Suomessa vuosina 2012 ja 2013. Tutkielmani aineisto kattoi 534 abortoitunutta sikiötä tai vuorokauden sisällä syntymästä kuollutta vasikkaa. Sikiöt tutkittiin patologisin, histologisin ja mikrobiologisin menetelmin Evirassa. Lisensiaatin tutkielmaani varten kokosin aineiston ja kartoitin aineistosta tiineyden keskeytymisten lukumäärät, taudinaiheuttajat ja karjanomistajilta kootut taustatiedot. Tavoitteena oli saada kuva nautojen aborttitilanteesta ja aborttien syistä Suomessa tällä hetkellä. Samalla kartoitettiin uuden Suomeen saapuneen viruksen, schmallenberg-viruksen, aiheuttamia abortteja. Vertasin karjanomistajien lähetteissä antamia taustatietoja aborttitietoihin, ja tutkin, löytyisikö taustatietojen avulla yhdistäviä tai selittäviä tekijöitä aborteille. Noin puolet nautojen aborteista jää ilman diagnoosia. Selvitin tässä tutkielmassa myös ilman diagnoosia jääneiden tapausten taustatiedot mahdollisten niitä yhdistävien tekijöiden varalta. Tutkimuksessa ilmeni, että 33 %:ssa aborteista oli infektiivinen tausta. 17 %:ssa tapauksista abortin syy oli ei-infektiivinen, kuten esimerkiksi sikiön lymfooma, struuma tai lihasrappeuma. 50 %:ssa tapauksista taudinaiheuttajaa tai mitään muutakaan selvää syytä ei löytynyt. Infektiivisistä aborteista bakteerit aiheuttivat 57 %, virukset 14 % sekä sienet ja alkueläimet (Neospora caninum) joitakin abortteja. Bakteereista yleisimpiä olivat Trueperella pyogenes, Ureaplasma diversum sekä Listeria monocytogenes. Schmallenberg-virus oli ainoa aineistossa todettu virus. Schmallenbergin aiheuttamia tyypillisiä muutoksia sikiössä olivat raajojen lihasten ja luuston epämuodostumat, kuten raajojen ankyloosi (nivelen jäykistymä) ja artrogrypoosi (usean nivelen virheasento ja jäykistymä) ja lihasten atrofia (surkastuminen). Jonkin verran eroavaisuuksia aborttiryhmien kesken löytyi karjanomistajien taustatietojen pohjalta. T. pyogenes aiheutti eniten abortteja parsinavetoissa. Schmallenberg ja listeria aiheuttivat puolestaan abortteja useammin pihatoissa kuin parsinavetoissa. Virus- ja sieniabortteja esiintyi eniten kylmäpihatoissa. Neospora-abortteja oli eniten pienillä tiloilla. Kaksostiineydet ja pilaantuminen selittävät osan ilman diagnoosia jääneistä aborteista. Taustatietojen perusteella ilman diagnoosia jääneiden aborttien ryhmä ei erotu muista aborteista. Lypsykarjatilojen abortit jäivät useammin ilman diagnoosia kuin emolehmätilojen abortit. Päätelminä voidaan todeta, että Suomen aborttitilanne on hyvä. Tarttuvia aborttien aiheuttajia tutkimuksessa todettiin vain yksi, schmallenberg-virus. Virusaborttien määrä on kansainvälisesti arvioiden pieni. Schmallenberg-viruksen esiintymistä pihatoissa selittää varmastikin hyönteisvektorien helppo pääsy pihattoon. Yleisimmät aborttien aiheuttajat olivat kuitenkin naudan normaalissa elinympäristössä ja naudan elimistössä eläviä opportunistisia bakteereja, kuten T. pyogenes. Aborttien ehkäisyssä on olennaista huolehtia nautojen hyvästä perusterveydenhuollosta, etteivät opportunistiset bakteeri saisi jalansijaa. Tutkielmassani pohdin vielä aborttien tutkimista ja diagnosointia. Karjanomistajien lähetteissä kirjaamia tietoja käyttämällä ei yksinään voida tutkia taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tilakäynti olisi luotettavampi tapa tutkia abortoineen naudan pito-olosuhteita. Tutkimus on aina suhteutettava aborttiongelman laajuuteen. Abortteja esiintyy karjassa aina jonkin verran. Tärkeintä on tutkia asiaa silloin, kun aborttien määrä nousee yli viiteen prosenttiin tiineyksistä.
-
(2018)Tämän tutkielman tavoitteena on luoda katsaus yleisimpiin tammojen tiineyden keskeytymisten syihin Suomessa. Tutkielmassa käydään lyhyesti läpi tärkeimpiä abortoitumisen syitä tammoilla niin alku- kuin lopputiineydessäkin. Mukana on vertailua Suomen tilanteen ja ulkomailla tehtyjen tutkimusten välillä. Työn tutkimusosiota varten on käyty läpi ja kerätty yhteen Eviran patologian osastojen eri yksiköiden, pääasiassa Helsinki ja Seinäjoki, obduktiokertomukset luomisensyyn selvityksistä vuosilta 2000 – 2015. Yhteensä raportteja oli tuolta ajalta 436 kappaletta. Materiaalin avulla kirjallisuuskatsaukseen on saatu ajankohtaista tietoa Suomen tilanteesta, erityisesti infektiivisten aiheuttajien osalta. Hevosen sikiön menetykset voidaan jakaa kahteen ryhmään. Sikiön varhaiskuolemiin ja myöhäistiineyden sikiön menetyksiin, johon edelleen katsotaan kuuluvaksi sikiön abortoituminen, ennenaikainen syntymä ja neonataali varsan menehtyminen. Aikaisiksi tiineyden keskeytymisiksi lasketaan ensimmäisten kuukausien aikana tapahtuvat tiineyden keskeytymiset. Tällöin puhutaan sikiön resorboitumisesta. Ennen 300:a tiineyspäivää syntyvät varsat eivät ole elinkelpoisia ja tällöin puhutaan abortoitumisesta eli sikiön syntymisestä ennenaikaisesti. Aikaisia sikiön menetyksiä aiheuttaa useat eri tekijät. Aiheuttajat voidaan jakaa sisäisiin, ulkoisiin ja sikiöstä johtuviin tekijöihin. Esimerkkejä näistä aiheuttajista ovat muun muassa tamman ikä, tamman tai sikiön stressi, alkion kehitykselliset häiriöt ja tamman sairaudet. Myöhäistiineyden aborttien aiheuttajat voidaan jakaa infektiivisiin ja ei- infektiivisiin aiheuttajiin. Infektiivisiin aiheuttajiin kuuluvat bakteerit, virukset ja sienet. Yleisimmät aborttia aiheuttavat virukset hevosella ovat EHV- 1 (equine herpes virus) ja EAV ( equine arteritis virus), joka aiheuttaa hevosen virusarteriitiksi kutsutun sairauden. Bakteerit aiheuttavat kuitenkin abortteja useammin kuin virukset. Bakteerit voivat aiheuttaa tammalle istukkatulehduksen, jonka kautta bakteeri voi siirtyä myös sikiöön. Plasentiitti eli istukkatulehdus on yksi merkittävimmistä tamman tiineyden keskeytymiseen johtavista tekijöistä. Yleisimmät bakteerit, joita istukkatulehduksen aiheuttajina Suomessa tavataan on Streptococcus equi sp. zooepidemicus, Esterichia coli ja Listeria monocytogenes. Ei- infektiiviisiin aiheuttajiin kuuluu muun muassa kaksostiineys, napanuoran häiriöt, istukan vesipöhöt sekä sikiön epämuodostumat. Eviran materiaalin tulokset noudattavat pääsääntöisesti muualla maailmassa tehtyjen tutkimusten tuloksia. Suurelle osalle tutkituista sikiöistä ja istukoista ei löytynyt syytä abortoitumiselle (55 %). Bakteerien aiheuttamia oli 16% ja yleisimmin tulehdus oli istukassa. Ei-infektiivisten syiden aiheuttamia abortteja tilastoitiin 15 % ja virusten aiheuttama abortteja taas 9,8%. Materiaalin mielenkiintoinen löydös oli mahdollisten steriilien istukkatulehdusten esiintyminen hevosilla. Naisilla steriili istukkatulehdus on paljon tutkimuksen alla ollut aihe, mutta sen etiologia runsaasta tutkimisesta huolimatta on vielä osittain epäselvä. Hevosilla kyseisen sairauden toteaminen vaatisi runsaasti lisätutkimuksia.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1993)Tammoilla esiintyy abortteja, joiden varsinaista syytä ei ole pystytty osoittamaan Toxoplasma gondii -loisen tiedetään aiheuttavan abortteja useille kotieläimille ja myös ihmiselle. Muissa maissa tehdyissä tutkimuksissa hevosilla on todettu toksoplasmavasta-aineita. Suomessa ei ole aiemmin tehty tällaista kartoitusta. Ypäjän hevostalouden tutkimusaseman tammoilla oli esiintynyt abortteja, joiden syiksi oli epäilty ruokinnallisia ja infektioperäisiä tekijöitä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää voisiko toksoplasmalla olla yhteyttä keskenvarsomisiin. Tutkielma jakaantuu kahteen osaan. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään toksoplasman biologiaa, erityisesti sen elinkiertoa ja epidemiologiaa. Lisäksi selostetaan toksoplasmoosin patogeneesiä, taudinkuvaa eri eläinlajeilla ja diagnostiikkaa. Toinen osa on tutkimusraportti. Vasta-aineet tutkittiin 497:stä seeruminäytteestä. Näytteet jakaantuivat kolmeen ryhmään: Ypäjän omista tammoista kerätyt näytteet, VELL:n virologian osastolle lähetetyt näytteet ja Ypäjällä käyneistä tammoista kerätyt näytteet, joita käytettiin kontrollina muille ryhmille. Ypäjän omista tammoista näytteitä kerättiin kuukauden välein seurantana kesällä 1990. Vasta-aineet tutkittiin menetelmällä, joka on modifikaatio humaanikäyttöön tarkoitetusta Toxoplasma gondii EIA:sta ja hevosen IgG EIA:sta. Tulokset saatiin entsyymi-imunoyksikköinä (EIU). Positiivisen näytteen rajana pidettiin 30 EIU:ta. Koko tutkimusaineistossa todettiin 66,5 % hevosista vasta-ainepositiivisiksi. Ypäjän tammoilla oli useammin vasta-aineita kuin kontrolliryhmässä. Vasta-ainepositiivisten osuus kasvoi vanhemmissa ikäryhmissä. Ypäjän omilla tammoilla abortoineiden vasta-ainetaso oli kaksinkertainen normaalisti varsoneisiin verrattuna. Kaikki abortoineet olivat positiivisia. Keväällä 1991 Ypäjällä riehui virusaborttiepidemia. Tulosten perusteella on mahdollista, että toksoplasmapositiiviset tammat ovat herkempiä saamaan aborttiin johtavan virusinfektion. Yhdellä Ypäjän omista tammoista, Good Luckilla, todettiin vasta-ainepitoisuuksissa nousua, joka viittaa primääriin toksoplasmoosiin. Good Luckin varsa kuoli viiden päivän iässä. Patologisen tutkimuksen perusteella on mahdollista, että varsan kuoleman syynä oli virusabortin lisäksi edellisenä kesänä sairastettu toksoplasmoosi.
Now showing items 1-5 of 5