Browsing by Subject "bakteeritaudit"

Suomalaisilla eläinlääkäreillä on verrattain vähän tietämystä mehiläistaudeista, sillä niitä ei juurikaan käsitellä eläinlääkäreiden koulutuksen aikana. Valvottaviin eläintauteihin, joihin kuuluu myös mehiläistauteja, liittyvät toimenpiteet kuuluvat Suomessa virkaeläinlääkäreille, mikä vahvistaa tarvetta lisätä eläinlääkäreiden tietämystä aiheesta. Tämä työ kokoaa yhteen vertaisarvioitua, virkaeläinlääkäreiden käyttöön sopivaa suomenkielistä tietoa mehiläisten bakteeri- ja sienitautien tartunnallisuudesta, leviämisestä, diagnosoinnista ja torjunnasta. Tarhatulla mehiläisellä on tärkeä merkitys maatalouden pölyttäjänä ja hunajatuotteiden tuottajana. Mehiläisten avoimet tuotanto-olosuhteet tekevät ne kuitenkin alttiiksi tarttuville taudeille ja muille ympäristön uhkille. Suomessa tarhamehiläisillä esiintyy useita tarttuvia tauteja, joista osan merkitys on mehiläisyhteiskunnan kannalta hyvin pieni, kun taas osa voi aiheuttaa jopa mehiläisyhteiskuntien kuolemia. Tärkein tarhamehiläisiä vaivaava bakteeritauti Suomessa ja maailmalla on toukkavaiheen tauti esikotelomätä, jonka aiheuttaa Paenibacillus larvae -bakteeri. Tauti leviää itiöiden välityksellä ja voi aiheuttaa mehiläistarhaajille huomattavia taloudellisia tappioita. Toinen toukkavaiheen bakteeritauti on toukkamätä, jonka aiheuttaa Melissococcus plutonius -bakteeri. Toukkamätä tarttuu bakteerisolujen kautta ja on tavallisesti kliinisiltä oireiltaan esikotelomätää lievempi. Tärkeimmät Suomessa esiintyvät sienitaudit ovat nosematoosi ja kalkkisikiö. Nosematoosi on Nosema apis- ja Nosema ceranae -loissienten aiheuttama aikuisen mehiläisen tauti, jota esiintyy yleisesti koko maailmassa. Nosematoosi aiheuttaa mehiläisyhteiskunnissa ongelmia tavallisesti lopputalvesta ja alkukeväästä. Toinen yleinen sienitauti, kalkkisikiö, on Ascosphaera apis -sienen aiheuttama toukkavaiheen tauti. Tauti on saanut nimensä kuolleiden toukkien kuivuneista, valkean tai mustan rihmaston peittämistä ruumiista. Tarhamehiläisiä vaivaavat myös useat loiset ja virustaudit, jotka on kuitenkin rajattu tämän työn ulkopuolelle. Näistä tärkeimpänä mainittakoon Suomessa yleisesti esiintyvä varroapunkki (Varroa destructor), joka levittää useita tappavia virustauteja. Lisäksi muualla Euroopassa ja maailmalla esiintyy tauteja, jotka saattavat uhata myös suomalaisia tarhamehiläisiä.