Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "biodegradoituvat sauvat"

Sort by: Order: Results:

  • Kesti, Esa (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1991)
    Nämä syventävät opinnot koostuvat kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa on kirjallisuuskatsaus polvilumpion sijoiltaanmenon patofysiologiasta ja hoitomenetelmistä. Toisessa osassa käsittelen biodegradoiovien materiaalien kehitystä ja käyttötapoja. Tutkielman kolmas osa käsittää vertailevan tutkimuksen biodegradoituvien sauvojen ja metallipinnojen välillä kiinnitettäessä sääriluun harjannetta polvilumpion sijoiltaanmenon hoidossa. Polvilumpion sijoiltaanmeno on tavallinen koiran polvessa esiintyvä sairaus. Sijoiltaanmenon taustalla voi olla, joko tapaturmaiset tai perinnölliset syyt. Se ilmenee joko sisäänpäinsuuntautuneena tai ulospäinsuuntautuneena, joista ensimmäinen on yleisempi. Sisäänpäinsuuntautunutta muotoa tavataan useimmiten pienikokoisilla koiraroduilla esimerkiksi kiinanpalatsikoirilla ja kääpiövillakoirilla. Näillä ja muutamilla muilla koiraroduilla on moninkertainen riski sairastua perinnölliseen polvilumpion sijoiltaanmenoon. Ulospäinsuuntautunutta muotoa tavataan enemmän suuremmilla koiraroduilla. Hoito on tavallisesti kirurginen. Menetelmiä on useita, joista tavallisimpia ovat sääriluun harjanteen siirto, nivelkapselin kiristys ja polvilumpion uransyventäminen. Keinotekoisten materiaalien kehitys on ollut viime vuosina nopeaa. Elimistössäsulavien lankojen ohelle on kehitetty myös elimistössä täysin sulavia implantantteja, jotka soveltuvat murtumien hoitoon. Vertailevan tutkimuksemme päämääränä oli selvittää onko poly-l-laktidisauvojen antama tuki riittävä ollakseen käyttökelpoinen hoitovaihtoehto aluilla, joissa liitettäviin kappaleisiin vaikuttaa kohtuulisen suuret voimat. Kokeeseen osallistui 14koiraa, joilla parhaaksi polvilumpion sijoiltaanmenon hoitomuodoksi olivalittu sääriluun harjanteen siirto. Puolet sääriluun harjanteista kiinnitettiin metallisilla ja puolet sulavilla implantaateilla. Vertailun lopuksi todettiin, että tilastollista eroa ei ryhmien välillä voitu löytää ja, että PLLA-sauvoja voidaan käyttää leikkauksissa, joissa palojen kiinnitysmateriaaleihin kohdistuu suuria voimia.