Browsing by Subject "bronkoalveolaarinen huuhtelu"
Now showing items 1-2 of 2
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1992)Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää bronkoalveolaarinen huuhtelun suorittamista ja näytteiden laboratoriotekniikkaa sekä vertailla saatuja tuloksia keuhkobiopsioista saatuihin histopatologisiin muutoksiin. Keuhkonäytteet (28 kpl) kerättiin syksyllä 1991 Helsingin kaupungin teurastamolta. Bronkoalveolaarinen huuhtelu suoritettiin yleensä noin yhden tunnin sisällä hevosen teurastuksen jälkeen ja huuhtelunäytteistä määriteltiin totaalisolut ja solujen differentiaalilaskenta. Kenhkobiopsioita otettiin kuudesta eri kohdasta keuhkoista ja lisäksi näytteeksi otettiin yksi keuhkopala. Histopatologisten muutosten perusteella aineisto jaettiin neljään eri ryhmään, joiden sisällä analysoitiin em. totaalisolut ja solujen differentiaalilaskenta (tulokset%). Saatuja tuloksia vertailtiin Studentin t-testillä. Tällöin ei saatu tilastollisesti merkitseviä eroja (merkitsevyysraja 95 %) eri ryhmien välille. Lisäksi aineistoa käsiteltiin frekvenssianalyysilla, jolloin havaittiin neutrofiilien nousu ryhmissä II ja III 2/3-osassa näytteistä. Tämä löydös tukee aikaisempien tutkimusten tuloksia, joissa on havaittu neutrofiilien määrän nousua kroonisissa obstruktiivisissa keuhkosairauksissa (Vrins et al, 1991, Derksen et al. 1986).;Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää bronkoalveolaarinen huuhtelun suorittamista ja näytteiden laboratoriotekniikkaa sekä vertailla saatuja tuloksia keuhkobiopsioista saatuihin histopatologisiin muutoksiin. Keuhkonäytteet (28 kpl) kerättiin syksyllä 1991 Helsingin kaupungin teurastamolta. Bronkoalveolaarinen huuhtelu suoritettiin yleensä noin yhden tunnin sisällä hevosen teurastuksen jälkeen ja huuhtelunäytteistä määriteltiin totaalisolut ja solujen differentiaalilaskenta. Kenhkobiopsioita otettiin kuudesta eri kohdasta keuhkoista ja lisäksi näytteeksi otettiin yksi keuhkopala. Histopatologisten muutosten perusteella aineisto jaettiin neljään eri ryhmään, joiden sisällä analysoitiin em. totaalisolut ja solujen differentiaalilaskenta (tulokset%). Saatuja tuloksia vertailtiin Studentin t-testillä. Tällöin ei saatu tilastollisesti merkitseviä eroja (merkitsevyysraja 95 %) eri ryhmien välille. Lisäksi aineistoa käsiteltiin frekvenssianalyysilla, jolloin havaittiin neutrofiilien nousu ryhmissä II ja III 2/3-osassa näytteistä. Tämä löydös tukee aikaisempien tutkimusten tuloksia, joissa on havaittu neutrofiilien määrän nousua kroonisissa obstruktiivisissa keuhkosairauksissa (Vrins et al, 1991, Derksen et al. 1986).
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1998)Tässä tutkielmassa tarkastellaan koiran alempien hengitysteiden, kroonisia sairauksia ja niiden tutkimusmenetelmiä. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa kuvataan koiran alempien hengitysteiden sairauksien kliininen tutkimus sekä erikoistutkimusmenetelmät: bronkoskopia, bronkoalveolaarinen huuhtelu (BAL), trakeahuuhtelu ja verikaasuanalyysi sekä niissä esiintyvät muutokset. Koiran alempien hengitysteiden sairauksista käsitellään krooninen bronkiitti, eosinofiilinen keuhkotulehdus (pulmonary infiltrates with eosinophils eli PIE), interstitiaalinen fibroosi, keuhkokasvaimet ja koiran keuhkojen loissairaudet. Tutkimusosuudessa tarkastellaan 28:n kroonisia, alempien hengitysteiden sairauksia potevan koiran kliinisiä ja laboratoriolöydöksiä. Potilaat on valittu yliopistollisen eläinsairaalan potilasmateriaalista ja jaettu löydöksien perusteella kolmeen pääryhmään: inflammatorisia, hypersensitiivisiä ja muita alempien hengitysteiden sairauksia sairastavat koirat. Ryhmien välisiä eroja tarkastellaan oireiden, kliinisten löydösten ja laboratoriotutkimusten, erityisesti bronkoalveolaarihuuhtelunesteen solulöydösten suhteen. Havaittiin, että hypersensitiivisten ryhmään kuuluvilla koirilla oli enemmän hengitysvaikeuksia kuin inflammatoristen ryhmässä. Ryhmissä ei todettu millekään ryhmälle tyypillisiä hengitysäänten muutoksia, eikä minkään ryhmän koirilla ollut muiden ryhmien koiria enemmän epänormaaleja hengitysääniä. Kaikilla tutkituilla koirilla todettiin rintaontelon röntgenkuvissa muutoksia, vaikka osalla koirista hengitysäänet olivat normaalit. Yleisin muutos rintaontelon röntgenkuvissa oli peribronkiaalisen tiivistymän tai peribronkiaalisen ja interstitiaalisen tiivistymän lisääntyminen. Takaisin saadun bronkoalveolaarisen huuhtelunesteen määrään (saantoprosentti) vaikutti koiran koko. Saantoprosenttiin ei vaikuttanut ryhmä, johon koira kuului. BAL-näytteen kokonaissolumäärään ei vaikuttanut käytetyn huuhtelunesteen määrä tai ryhmä, johon koira kuului. Hypersensitiivisten ryhmässä BAL-näytteet sisälsivät eosinofiilejä enemmän kuin muissa ryhmissä. Veren eosinofiilisten granulosyyttien määrän perusteella ei voinut ennustaa BAL-näytteen eosinofiilisten granulosyyttien määrää. Bronkoalveolaarinen huuhtelu ja narkoosi laskivat koirien valtimoveren happiosapainetta ja nostivat hiilidioksidin osapainetta.
Now showing items 1-2 of 2