Browsing by Subject "dairy"
Now showing items 1-2 of 2
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2005)Tämä tutkimus on osa laajempaa lypsykarjan ekonomiaa käsittelevää tutkimusta. Kirjallisuusosassa on käyty läpi lypsylehmän poiston määritelmä ja erilaisia tapoja tulkita karjan poistoprosenttia, suunniteltua ja suunnittelematonta poistoa sekä erilaisia näkemyksiä karjan optimaalisesta poistoprosentista. Poistojen perusteita käsitellään sekä yksittäisen lehmän osalta, että karjatasolla poistostrategioina. Lisäksi käydään läpi tutkimuksia, joissa on selvitetty lehmän ominaisuuksien vaikutusta poistopäätökseen ja eri poistosyillä poistettujen lehmien ominaisuuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää karjatasolla perusteita lehmien poistoille, tavoitteita karjan tunnusluvuille ja hoitojen kohtuullisia kustannuksia sekä karjanomistajien mielipiteitä poistojen tarpeellisuudesta ja vaikutuksista karjaan. Poistettujen eläinten kohdalla pyrittiin selvittämään poistoon johtaneita muita syitä kuin poistokoodien ilmoittama syy ja sairauden takia poistetulla eläimellä hoidon keskeyttämisen tai hoitamatta jättämisen perusteita. Tutkimus tehtiin tilakäynneillä kahdellatoista tilalla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella keväällä 2002 ja 2003. Tilat oli arvottu Oulun seudun Maaseutukeskuksen Laatuportaat-terveydenhuoltohankkeeseen osallistuneista tiloista. Poistettuja eläimiä oli yhteensä 107. Tiedot kerättiin viimeisestä maatalouden tuloslaskelmasta, karjantarkkailun vuosiyhteenvedosta, poistettujen lehmien lehmäkorteista, siemennyskorteista sekä haastattelemalla karjanomistajia. Karjanomistajien tavoitteet karjan tunnusluvuille vaihtelivat tilojen välillä suuresti ja olivat osittain epärealistisia todellisiin tunnuslukuihin verrattuna. Hoitokustannuksissa tulokset olivat yllättävän samansuuntaisia ja tiettyjä tilakohtaisia periaatepäätöksiä hoitokertojen osalta oli havaittavissa. Pääosin karjanomistajat eivät olleet tyytyväisiä karjan senhetkiseen uudistusprosenttiin, mutta pitivät poistoja perusteltuina ja välttämättöminä. Poistojen ei uskottu parantavan karjan jalostuksellista arvoa, keskituotosta tai hedelmällisyys-tunnuslukuja. Poistojen syistä yleisin oli utarevika, mikä tuloksena poikkeaa kansainvälisistä tutkimuksista, joissa tavallisin poiston syy on hedelmällisyyshäiriö. Utarevian takia poistettiin 47,7 %, muun syyn takia 26,2 %, huonona 8,4 %, mahona 7,7 %, tapaturman takia 3,7 %, eloon myymällä 2,8 %, poikimavaikeuksien takia ja vanhana poistettiin 1,9% lehmistä. Luonnevian ja puutostaudin takia tehtyjä poistoja ei ollut. Vanhimpina poistettiin lehmiä poistokoodeilla vanha ja tapaturma, nuorimpina koodilla poikimavaikeus. Poistojen taustalla oli 51,4 %:lla poistetuista lehmistä myös jokin muu syy kuin poistokoodin osoittama syy. Koska karjanomistajat itse ilmoittavat poistojen koodin, voivat tulkinnat vaihdella karjoittain ja koodilla merkitty poistosyy voi olla poistoajankohdan määrittänyt syy eikä poistoon johtanut syy.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2017)Listeria monocytogenes on yksi yleisimmistä Suomessa esiintyvistä ruokamyrkytyspatogeeneistä. Pastöroimattomat maitotuotteet ovat merkittävä riskielintarvikeryhmä. Raakamaitoon L. monocytogenes voi päätyä esimerkiksi utareen pinnalta huonon lypsyhygienian seurauksena, mutta tartuntareittinä voi myös toimia lypsylaitteistoon tai maitotankkiin muodostuneet biofilmit. Biofilmin avulla bakteerit kiinnittyvät tiukasti alustaansa ja samalla ne suojautuvat mekaanisilta ja kemiallisilta puhdistustoimenpiteiltä. Biofilmit ovat usein erittäin vaikeita saneerata elintarviketuotantolinjoista. Tavoitteenamme oli kartoittaa maidon alkutuotannosta eristettyjen L. monocytogenes –kantojen kiinnittymistä ja biofilminmuodostusta kuoppalevyillä. Valitsimme yhteensä 79 L. monocytogenes -isolaattia (53 eri genotyyppiä), jotka olivat peräisin neljän lypsykarjatilan maidosta, lypsylaitteiston suodattimista ja navettaympäristöstä. Lisäksi tutkittiin referenssikannat ATCC 19115 ja EGD-e. Isolaateille tehtiin kiinnittymiskoe, jossa niitä kasvatettiin kuoppalevyllä vähäravinteisessa elatusaineessa 30 °C:ssa 24 ja 48 tunnin ajan. Tämän jälkeen kuoppalevy pestiin puhtaaksi irtonaisista bakteerisoluista tislatulla vedellä ja pohjaan kiinnittyneet bakteerisolut värjättiin 0,1 % kristallivioletilla. Väri liuotettiin 95 % etanoliin ja kuoppalevyjen absorbanssi mitattiin spektrofotometrin avulla. Kullekin isolaatiolle tehtiin kolme kiinnittymiskoetta ja jokaisessa kokeessa oli mukana kolme teknistä toistoa. Negatiivisena kontrollina käytettiin elatusainetta, johon ei lisätty bakteeria. L. monocytogenes -isolaattien absorbanssimittausten keskiarvo oli 24 tunnin kasvatuksen jälkeen 0,1915 (0,1468 – 0,2477) ja 48 tunnin kasvatuksen jälkeen 0,2266 (0,1694 – 0,3661). Referenssikannan ATCC 19115 mittaustulokset eivät merkitsevästi eronneet muiden isolaattien tuloksista, mutta EGD-e:n absorbanssi oli 48 tunnin mittauksessa keskimäärin suurempi kuin muiden isolaattien. Sivelynäytteistä eristettyjen isolaattien mittaustulokset olivat 48 tunnin jälkeen merkitsevästi suurempia (p<0,01) kuin maitonäytteistä eristettyjen isolaattien. Sivelynäytteistä eristettyjen isolaattien kasvuympäristöt ovat siis sellaisia, joissa runsaasta biofilminmuodostuksesta on hyötyä bakteereille. Maitonäytteiden isolaatit eivät ole kasvuympäristössään hyötyneet tästä ominaisuudesta, ja siksi niiden biofilminmuodostus on heikompaa. Tulosten valossa on perusteltua, että L. monocytogenes -kantojen kasvuympäristön ja biofilminmuodostuskyvyn mahdollista yhteyttä selvittäisiin tarkemmin.
Now showing items 1-2 of 2