Browsing by Subject "digestio"

Trichinella spp. on tasa- ja vaihtolämpöisissä eläimissä esiintyvä zoonoottinen sukkulamato. Trikinella tarttuu pääasiassa saastunutta, kypsentämätöntä lihaa syömällä. Suomessa myytävä sian- ja hevosenliha sekä riistanliha tietyiltä lajeilta (esim. karhu, nutria, hylje) on tarkastettava trikinellan varalta. Trikinelloosi kuuluu ilmoitettaviin eläintauteihin. Eri trikinellalajit eroavat toisistaan muun muassa kylmän- ja lämmönsietokyvyltään sekä kyvyltään infektoida ja säilyttää infektio eri eläinlajeissa. Merkittävin morfologinen ero lajien välillä on kollageenikapselin muodostus lihaksessa. Kolme yhdestätoista nykyisin tunnetusta genotyypistä ei muodosta kapselia. Trikinelloja on löydetty kaikilta mantereilta Etelä-mannerta ja Australian mannermaata lukuun ottamatta. Trikinellaa esiintyy luonnossa ns. sylvaattisessa elinkierrossa eli syklissä, sekä kotieläimissä ns. domestisessa syklissä. Eri syklit voivat toimia samalla alueella, ja sama eläin voi infektoitua useammalla trikinellalajilla. Myös ihminen voi saada tartunnan molemmista sykleistä. Suomesta on tavattu kaikkia Euroopassa esiintyvia trikinellalajeja: T. spiralis, T. pseudospiralis, T. nativa ja T. britovi. Trikinellaa esiintyy Suomen luonnonvaraisissa lihansyöjissä selvästi monia Keski-Euroopan maita enemmän. Suomen supikoirapopulaatio on merkittävä reservuaari trikinelloosille. Myös ketuista, ilveksistä ja kaatopaikkarotista on löydetty korkeita trikinellaprevalensseja. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa trikinellojen esiintymistä koirissa. Yliopistollisen eläinsairaalan potilaista saaduista seeruminäytteistä (n=207) tutkittiin ns. ELISA-menetelmällä trikinella-vasta-aineita. Tutkimuksessa käytettiin antigeeninä Trichinella spiralis- ja Trichinella nativa- lajien ultrasonifikaatiolla hajotettuja larvoja. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan patologian osastolla avatuista koirista saadut lihasnäytteet (n=102) tutkittiin digestiomenetelmällä trikinellan varalta. Parasitologisessa tutkimuksessa saatiin osoitettua trikinella yhdessä lihasnäytteessä. Trikinellan esiintyminen suomalaisessa koirapopulaatiossa tuli täten osoitetuksi. ELISA-menetelmällä saadut tulokset ovat linjassa parasitologisessa tutkimuksessa saatujen tulosten kanssa. ELISA antoi viitteitä siitä, että tutkittavassa koirapopulaatiossa oli esiintynyt altistusta trikinellatartunnalle. Verrattaessa tämän tutkimuksen ELISA-määrityksen tuloksia excretory-secretory (ES) -antigeenia käyttäen samasta aineistosta tehtyyn tutkimukseen havaittiin, että crude-antigeenia ja ES-antigeenia käytettäessä tulokset korreloivat vain osittain.