Browsing by Subject "dissecans"

Olkanivelen osteokondroosi on yleinen nuorten keski- ja jättirotuisten koirien rustonalaisen luutumisen kehityshäiriö ja se voi hoitamattomana aiheuttaa pahan nivelrikon olkaniveleen. Olkanivelen osteokondroosin etiologiaa ei täsmällisesti tiedetä, mutta on näyttöä osteokondroosin perinnöllisyydestä ja ruokinnan vaikutuksista sen ilmentymiseen. Olkanivelen osteokondroosissa nivelrustosta murtuu pala kokonaan tai osittain irti. Tämä aiheuttaa nivelessä steriilin tulehdusreaktion aiheuttaen kipua koiralle. Osteokondroosia esiintyy kolmea eri astetta, osteochondrosis latens, osteochondrosis manifesta ja osteochondrosis dissecans, näistä vain osteochondrosis dissecans asteen osteokondroosi aiheuttaa oireita koiralle. Diagnoosiin pääsy osteokondroosissa edellyttää aina diagnostista kuvantamista. Röntgenkuvantaminen on yleisin käytetty kuvantamismodaliteetti, mutta tekniikan ja eläinlääketieteen kehittyessä ultraääni-, tietokonetomografia- ja magneettikuvaustutkimukset ovat yleistyneet. Näillä uudemmilla kuvantamismodaliteeteilla voidaan päästä diagnoosiin röntgenkuvantamista tehokkaammin, jolloin ennusteen arviointi ja hoidon suunnittelu helpottuu. Kuvantamismodaliteetin valinta vaihtelee potilaskohtaisesti ja sen valintaan vaikuttaa saatavilla oleva laitteisto ja eläinlääkärin perehtyneisyys. Kirjallisuuden mukaan kirurgia on ainoa hoitokeino oireilevalle olkanivelen osteokondroosille. Monia eri kirurgisia toimenpiteitä on tutkittu. Toimenpiteistä tähystys ja modifioitu Cheli-avoleikkaustekniikka ovat osoittautuneet tehokkaimmiksi komplikaatioiden määrän ja paranemisen seurannan perusteella. Laajat, molemmissa etujaloissa esiintyvät olkanivelen osteokondroosivauriot lisäävät haasteita, sillä vakavat osteokondroosivauriot eivät välttämättä parane nykyisin tutkituilla leikkaustekniikoilla täydellisesti. Vakavimpia osteokondroosivaurioita varten yritetään kehittää tehokkaampia hoitokeinoja. Lisensiaatintutkielmassani avataan tuloksia keskeneräisestä tutkimuksesta, jossa tutkitaan COPLA® Scaffold-rustonkorjausistutteen hyödyllisyyttä olkanivelen osteokondroosin hoidossa koiralla. Lisensiaatin tutkielmassani tutkitaan tietokonetomografiakuvien perusteella tehtyjä löydöksiä leveys-, pituus- ja syvyysmittausten avulla. Lisensiaatintyön koirapotilaat paranivat vaihtelevasti, suuremmat vauriot parantuivat heikommin kuin pienemmät vauriot. Osteokondroosin paranemisessa tulee ottaa huomioon myös ontuminen ja olkanivelen mahdolliset liikerajoitteet. Tämän tutkimuksen löydökset puoltavat kirjallisuudessa tehtyjä havaintoja.