Browsing by Subject "eristys (tekniikka)"
Now showing items 1-2 of 2
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1992)Tässä syventävien opintojen tutkielmassa perehdyttiin zoonoottisten alkueläinten, suvut Giardia ja Cryptosporidiumium, yleisiinominaisuuksiin, niiden merkitykseen vesivälitteisten epidemioiden aiheuttajina ja tutkittiin niiden esiintymistä suomalaisissa majavissa. Lisäksi tutkimuksessa perehdyttiin erilaisiin eristämis- ja diagnostisiin menetelmiin. Lähinnä viimeisen kymmenen vuoden aikana on selvinnyt giardioosin ja kryptosporidioosin merkitys maailmanlaajuisesti yleisinä ripulitautien aiheuttajina niin ihmisillä, kuin eläimilläkin. Niiden leviämistapana on vesivälitteisyys merkittävää, johtuen paljolti niiden ominaisuuksista, kuten esim. hyvästä säilyvyydestä kosteissa ja viileissä olosuhteissa. Tutkimuksessa perehdyttiin ja käytännössä kokeiltiin erilaisia laboratoriodiagnostisia menetelmiä näytteiden konsentroimiseksi, loisten ookystien värjäämiseksi ja tutkimiseksi. Melko uutena menetelmänä testattiin myös suoraan immunofluoresenssitekniikkaan perustuvaa värjäysmenetelmää. Tutkittavina näytteinä oli majavien peräsuolia, joista otetusta ulosteesta ookystia yritettiin eristää. Näytteet tulivat suoraan metsästäjiltä eri puolilta Suomea. Yhdestäkään tutkitusta majavanäytteestä ei löytynyt etsittyjen loisten ookystia.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1999)Kampylobakteerit ovat merkittäviä ihmisen bakteeriperäisen suolistotulehduksen aiheuttajia. Näiden spiraalinmuotoisten bakteerien tärkeitä reservoaareja ovat mm. siipikarja, sika, nauta sekä luonnonvaraiset linnut ja nisäkkäät. Yleensä ihminen saa tartunnan eläimen ulosteen kampylobakteereilla kontaminoituneesta elintarvikkeesta tai vedestä. Vuonna 1998 Suomessa diagnosoitiin 2938 ihmisen kampylobakteeri-infektiota. Elokuussa 1998 Haukiputaalla kampylobakteerien kontaminoima juomavesi sairastutti 2200 henkilöä. Kampylobakteerit vaativat erityisolot kasvaakseen. Vesinäytteiden tutkiminen asettaa eristämismenetelmien ja elatusaineiden herkkyydelle ja selektiivisyydelle erityisvaatimukset: kampylobakteerien pitoisuus vedessä on usein alhainen, kilpailevaa mikrobiflooraa voi olla huomattavasti ja toisaalta kampylobakteerien infektiivinen annos on pieni. Tässä tutkimuksessa vertailtiin alunperin elintarvikeiden C. jejunin ja C.colin eristämiseen tarkoitettujen menetelmien, nk. Boltonin menetelmän (Bolton ym., 1992) sekä NMKL:n menetelmän (nro 119, 2. painos, 1990) herkkyyttä ja selektiivisyyttä vesinäytteiden kampylobakterien eristämisessä. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa eristettiin y.m. menetelmin tunnettuja kampylobakteerikantoja suola-peptonivesilaimennossarjoilta. Toisessa osassa kampylobakteereita eristettiin luonnonvesinäytteistä. Kolmannessa osassa luonnonvesinäytteistä määritettiin kampylobakteerit kvantitatiivisesti putkimenetelmällä (MPN, most probable number). Tutkimuksen perusteella erot Boltonin ja NMKL:n menetelmien välillä olivat vähäiset ja menetelmät pikemminkin täydensivät toisiaan; Boltonin menetelmä oli hieman herkempi ja selektiivisempi mutta ero ei ollut tilastollisesti merkittävä.
Now showing items 1-2 of 2