Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "haava"

Sort by: Order: Results:

  • Korkeamäki, Päivi (2023)
    Tämä on eläinlääketieteen lisensiaatintutkielma, kartoittava kirjallisuuskatsaus koirien ja kissojen yleisimmistä ihosiirteistä. Ihosiirteiden käyttö ei ole yleistä, mutta niille on suuri tarve silloin, kun haavaa ympäröivää ihoa ei ole riittävästi haavan suoraa sulkua varten. Työn tavoitteena on esitellä ihosiirteet, perustella, miksi ihosiirteitä tarvitaan, millä perusteella siirteistä valitaan sopivin ja miten kyseinen siirre toteutetaan. Ensisijaisesti pieneläinten haavat suljetaan yhdistämällä haavan reunat toisiinsa suoraan, toissijaisesti käytetään haavajännitettä vähentäviä tekniikoita. Näin saadaan suljettua valtaosa eläinten haavoista. Lopuissa, harvinaisissa tapauksissa käytetään ihosiirteitä. Erilaisista siirteistä valitaan ensisijaisesti yksinkertaisin ja vähiten kudosvaurioita aiheuttava siirre. Viimesijaisesti tai siirrehoidon epäonnistuttua haavat hoidetaan avoimina. Ihosiirteet, toteuttamisen yleiset yksityiskohdat ja komplikaatiot esitellään yleisesti. Subdermal plexus- ja axial pattern -siirteiden leikkaustekniikat esitellään yksityiskohtaisesti ja niistä esitetään havainnoivia kuvia. Siirteiden komplikaatiot ja käyttökohteet on kerätty siirteitä käsittelevistä kokeellisista ja vertailevista tutkimuksista sekä tapausselostuksista. Näitä julkaisuja tarkastellaan myös kokonaisuutena, tutkimustiedon kattavuuden ja tutkimuskysymysten kartoittamiseksi. Työ pohjustetaan teoriaosuudella, jossa kerrataan tiivistetysti ihon makroanatomiaa ja haavan paranemisen fysiologiaa niiltä osin, kuin se on siirteiden kannalta olennaista. Tarkasteltuja kokeellisia tutkimuksia, tapausselostuksia ja -sarjoja on kymmeniä. Siirretyypeittäin tutkimusten määrä on kuitenkin pienehkö. Tutkimusten vertailu on hankalaa, koska tutkimusten pienen määrän lisäksi niiden kirjaamiskäytännöt vaihtelevat. Voidaan kuitenkin päätellä, että ihosiirreleikkaukset ovat turvallisia, niihin liittyy paljon lieviä komplikaatioita, mutta vähän vakavia komplikaatioita. Ihosiirteen pääasiallinen tarkoitus, haavan primaari sulku toteutuu, sillä komplikaatioista huolimatta lähes kaikissa tutkituissa potilastapauksissa valtaosa siirteistä on selviytynyt elinvoimaisena.
  • Routti, Elina (2018)
    Eläinlääkäri kohtaa jatkuvasti pieneläinpotilaita, joilla on traumaattisesti syntyneitä avohaavoja, tai kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä tehtyjä leikkaushaavoja. Traumaattiset haavat jaetaan eri tyyppeihin syntymekanismin sekä haavan ominaisuuksien mukaan. Lisäksi avohaavat ja kirurgiset haavat luokitellaan puhtausluokkiin haavatulehdusriskin mukaan. Ihohaavan syntymisen jälkeen käynnistyy haavan paranemisprosessi, jonka tarkoituksena on korjata vauriot ja palauttaa elimistön normaali toiminta. Haavan paraneminen koostuu neljästä vaiheesta, joita ovat veren hyytyminen, tulehdus-, korjaus- ja kypsymisvaihe. Haavan paranemiseen vaikuttavat useat eri tekijät, joita ovat esimerkiksi haavatulehdus, potilaan saama lääkitys tai sairaus. Haavan paranemista pystytään tukemaan tehokkailla haavahoitomenetelmillä, ja usein ne ovatkin edellytys varsinkin laajojen ja likaisten haavojen parantumiseen. Haavahoidon perusperiaatteisiin kuuluvat potilaan ja haavan perusteellinen tutkiminen, haava-alueen esivalmistelu, haavan huuhtelu, revidointi ja mahdollinen kirurginen sulkeminen sekä paranemista tukevien valmisteiden ja hoitomenetelmien valinta. Uusia haavahoitoon tarkoitettuja valmisteita sekä menetelmiä tulee markkinoille jatkuvasti lisää, ja hoitovalintojen tekeminen voi olla vaikeaa. Haavan hoidossa käytettävät valmisteet ja menetelmät valitaan paranemisvaiheen ja haavan ominaisuuksien mukaan. Haavan paranemista tehostaa kostea paranemisympäristö, jonka ylläpitämiseksi käytetään hydrogeelejä, hydrokolloideja, kalsiumalginaattia sekä polyuretaanivaahtosidoksia. Hyperosmoottiset valmisteet hunaja ja sokeri ovat antimikrobisia, ja ne edesauttavat kuolleen kudoksen hajoamista. Antimikrobisilla valmisteilla vähennetään haavan bakteerien määrää, ja niitä ovat hopea, hydrofobiset antimikrobiset valmisteet, pihkasalva sekä antibiootit. Haavan paranemista voidaan tukea myös fysikaalisilla hoitomenetelmillä, joita ovat laser sekä alipaineimuhoito. Tutkimustietoa pieneläinten haavahoidosta on melko vähän, jonka takia hoito perustuu usein ihmisillä tehtyihin tutkimuksiin sekä eläinlääkärin omiin mieltymyksiin ja tapoihin. Pieneläinten haavahoidosta löytyy jonkin verran englanninkielisiä kokooma-artikkeleita, mutta tuoretta suomenkielistä materiaalia aiheesta ei löydy. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on koota tähän mennessä julkaistusta tutkimustiedosta käytännönläheinen opas, jonka avulla pieneläimiä hoitavat eläinlääkärit ja aiheesta kiinnostuneet pystyvät päivittämään tietonsa. Työssä keskitytään ihoon rajoittuvien traumaattisten haavojen hoitoperiaatteisiin sekä haavan paranemista tukeviin valmisteisiin ja menetelmiin. Lopussa esitellään lisäksi kirurgisten haavojen, puremahaavojen sekä anturahaavojen hoidon erityispiirteet.