Browsing by Subject "homeet"

Pintahygienialla tarkoitetaan elottomien pintojen mikrobitaakan hallintaa, ja sen pyrkimyksenä on ehkäistä infektioiden leviämistä. Mikrobeilla on kyky tarttua pintoihin ja muodostaa siten biofilmejä. Perinteiset pintahygienian hallintamenetelmät keskittyvät mikrobien määrän vähentämiseen tai niiden tuhoamiseen pinnoilta. Pintahygieniaa voidaan tutkia näytteenotolla. Tavallisesti pinnoilta otettavat näytteet ovat mikrobiologisia näytteitä. Kokonaispesäkeluku mittaa pinnalla olevien kaikkien hapellisissa oloissa lisääntyvien mikrobien määrää. Lisäksi pinnoilta voidaan mitata mahdollista ulostesaastumista indikaattoribakteerien avulla. Enterobakteerit ovat tyypillisiä ulosteperäisen saastumisen indikaattoreita. Sienten sukuun kuuluvia homeita ja hiivoja on tutkittu pintahygieniassa vain vähän. Homeiden terveydelle haitallisen esiintymisen tutkimukset ovat keskittyneet rakenteiden kosteusvaurioihin ja ilmassa esiintyviin homeisiin. Verrattain uutena innovaationa pintahygienian maailmaan ovat tulleet probioottiset pesuaineet, jotka sisältävät ihmisen terveydelle hyödyllisten bakteerikantojen itiöitä. Probioottista pesuainetta voidaan käyttää pintojen puhdistuksessa tavanomaisen pesuaineen sijaan. On osoitettu, että pesuaineessa olevat Bacillus-suvun bakteerikantojen itiöt pystyvät germinoitumaan kuivalla ja elottomalla pinnalla. Ne muodostavat pinnalle biofilmin ja aiheuttavat kilpailua pinnan muille mikro-organismeille, ja vähentävät muiden mikrobien osuutta pinnan mikrobipopulaatiossa. Probioottien käyttö pesuaineissa on ajan hengen mukaista alati lisääntyvän mikrobilääkeresistenssin takia. Koska on havaittu, että mikrobeilla esiintyy resistenssiä tavanomaisesti käytetyille desinfektioaineille, niiden rutiininomainen käyttö ei suuressa mittakaavassa ole eduksi resistenssin hallinnassa. Probioottisten bakteerien muodostama kilpailu pinnoilla voi olla ratkaisu lisääntyvän resistenssiongelman hallintaan pintahygienian yhteydessä. Kokeellisessa osassa tutkittiin probioottisten pesuaineiden tehoa matkustajalaivan hyttien siivouksessa. Tutkimuksessa verrattiin probioottisella pesuaineella puhdistettujen hyttien tuloksia tavanomaisilla pesuaineilla puhdistettujen verrokkihyttien tuloksiin. Näytteitä otettiin DipSlide-kontaktiliuskoille kylpyhuoneen hanan kahvasta, lavuaaritasolta, suihkukopin seinältä ja hytin yöpöydältä. Näytteet olivat kokonaismikrobi- ja enterobakteerinäytteitä, sekä hiiva- ja homenäytteitä. Näytteitä kerättiin ennen ja jälkeen siivouksen kolmena näytteenottokertana noin kuukauden mittaisella ajanjaksolla. Hyttien pintahygienian taso arvioitiin olevan hyvä tai tyydyttävä tutkimuksen lähtötilanteessa. Probioottisilla pesuaineilla puhdistetuissa hyteissä todettiin keskimäärin suurempia kokonaispesäkelukuja kuin verrokkihyteissä. Ennen siivousta otetuissa näytteissä kokonaispesäkeluku kasvoi tutkimuksen edetessä, mitä voidaan pitää mahdollisena osoituksena probioottisten bakteerien muodostamasta biofilmistä. Enterobakteereita löydettiin näytteistä vain hyvin vähän koko tutkimuksen aikana.