Browsing by Subject "hylkäyssyy"

Tämän alkuperäistutkimuksen sisältävän lisensiaatin tutkielman tavoitteena on selvittää lampaiden ja vuohien teurashylkäyksien sekä lihantarkastuksen kuukausi- ja vuosiyhteenvedoissa ilmoitettavien muutosten ja sairauksien esiintyvyyttä sekä niiden mahdollista kausivaihtelua Suomessa. Aineistona tutkimuksessa käytettiin Elintarviketurvallisuusviraston (Evira, nykyisin Ruokavirasto) lihantarkastuksen kuukausi- ja vuosiyhteenvetoja vuosilta 2014 2018. Yhteenvedoissa ilmoitetaan kaikille teurastettaville kotieläimille yhteisiä tietoja teuras- ja hylkäysmääristä sekä lampaiden ja vuohien osalta vuodesta 2014 lähtien eräiden sairauksien ja muutosten esiintyvyyttä (erittäin likaiset eläimet, paiseet, nivelmuutokset, murtumat, ruhjeet/vertymät sekä kuihtuminen). Yhteenvedot eivät sisällä tarkempia tietoja hylkäyssyistä tai esimerkiksi osapoistojen kilomääristä tai edellä mainittujen hylkäyssyiden ulkopuolelle jäävistä muutoksista. Nämä tiedot tulee kuitenkin kirjata lihantarkastuspäätökseen. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään lyhyesti Suomen lammas- ja vuohitalouteen sekä Suomessa ja maailmalla tehtyihin tutkimuksiin ja raportteihin lampaiden ja vuohien yleisimmistä teurastuksen hylkäyssyistä sekä niiden esiintyvyydestä. Lampaiden teurastuksen hylkäyssyitä on tutkittu aiemmin yhdessä kotimaisessa tutkimuksessa eri lähtökohdista. Kansainvälisesti lampaiden lihantarkastuksesta on jonkin verran tutkimuksia eri puolilta maailmaa. Tutkimuksen perusteella suomalaiset lampaat ja vuohet ovat terveitä ja puhtaita. Teurashylkäyksiä tehdään erittäin vähän. Lampailla tehdään kokoruhohylkäyksiä 0,14 % ja osaruhohylkäyksiä 0,92 % keskimäärin vuosittain. Vuohilla vastaavasti kokoruhohylkäyksiä 0,53 % ja osaruhohylkäyksiä 0,24 %. Lampaiden teurastuksessa on selkeää kausivaihtelua, vuohilla vastaavaa ei havaita. Hylkäysten määrässä tai muutosten/sairauksien esiintyvyydessä vastaavaakausivaihtelua ei lampailla kuitenkaan havaita. Yhteenvetoihin ilmoitettavista sairauksista ja muutoksista lampailla yleisimpiä olivat paiseet ja kuihtuminen, molempien esiintyvyys vuositasolla noin 0,10 %. Vuohien osalta muutoksia ei, muutamaa yksittäistä kuukautta lukuun ottamatta, raportoitu kuukausiyhteenvedoissa lainkaan. Tutkimustulokset ovat yhteneväiset aiemman kotimaisen tutkimuksen tuloksien kanssa ja huomattavaa samankaltaisuutta on havaittavissa myös kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna. Lihantarkastuksen kuukausiyhteenvedossa ilmoitettavat muutokset ja sairaudet lampailla ja vuohilla koskevat tällä hetkellä vain ruhoa. Kuukausiyhteenvedon tarkoitus on kuitenkin kerätä tietoa myös sellaisista eläinten yleisimmistä tautitiloista, jotka ovat tuotannon kannalta tai taloudellisesti merkittäviä tai toimivat eläinten hyvinvointi-indikaattoreina. Kaikissa lampaiden ja vuohien lihantarkastusta koskevissa kotimaisessa ja ulkomaisissa tutkimuksissa keuhko- ja maksamuutokset olivat elinkohtaisesti yleisimpiä. Molempien elinten muutosten taustalla olevat sairaudet täyttävät em. kriteerit kuukausiyhteenvetoon kerättävistä muutoksista tai sairauksista. Tämän perusteella voisi harkita lampaiden ja vuohien lihantarkastuksen raportoinnissa keuhko- ja maksamuutosten lisäämistä kuukausiyhteenvetoon ilmoitettaviin tietoihin.