Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "komplikaatio"

Sort by: Order: Results:

  • Schrey, Alina (2023)
    Vakavat lonkan kehityshäiriöt, vakava nivelrikko ja lonkkaluksaatio ovat lonkan tekonivelleikkauksen (THR, total hip replacement) yleisimmät indikaatiot. Tekonivelleikkauksessa reisiluun pää- ja kaulaosa poistetaan ja lonkkanivel korvataan osittain tai kokonaan implanttien avulla. Tämän retrospektiivisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Yliopistollisessa eläinsairaalassa vuosina 2013–2021 tehtyjen lonkan tekonivelleikkausten komplikaatiot sekä selvittää komplikaatioiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa leikkauksia tehtiin vain koirille. Lonkan tekonivelleikkausten komplikaatoiden määrä vaihtelee 5–20 % välillä riippuen tutkimuksesta. Hypoteesina tässä tutkimuksessa on, että komplikaatiotaso on korkeampi, sillä lonkan keinonivelleikkauksia on vasta aloitettu tekemään Yliopistollisessa eläinsairaalassa ja leikkausten määrä on vielä suhteellisen pieni. Tutkimukseen valittiin kaikki lonkan tekonivelleikkaukseen osallistuneet koirat, jotka leikattiin Yliopistollisessa eläinsairaalassa vuosina 2013–2021. Potilaiden komplikaatiot kirjattiin ylös ja luokiteltiin vähäisiin, huomattaviin ja katastrofaalisiin komplikaatioihin. Vähäisiksi komplikaatioiksi luokiteltiin sellaiset, jotka olivat parannettavissa ilman leikkaushoitoa, huomattavat vaativat kirurgista tai lääkkeellistä jatkohoitoa ja katastrofaaliset johtivat potilaan menehtymiseen tai eutanasiapäätökseen. Leikkauksia tehtiin yhteensä 54 kappaletta. Leikattuja koiria oli 46, joista seitsemältä leikattiin molemmat lonkat. Koirista 32,6 % (n=15) oli intakteja narttuja, 30,4 % (n=14) intakteja uroksia, 17,4 % (n=8) steriloituja narttuja ja 19,6 % (n=9) kastroituja uroksia. Koirien iän keskiarvo ± keskihajonta oli 3,4 ± 2,3 vuotta, nuorin 0,7 ja vanhin 8,7 vuotta. Koirien painot vaihtelivat 3,0 ja 57,5 kg välillä, keskiarvon ± keskihajonnan ollessa 25,9 kg ±11,5 kg. Tutkimukseen osallistui 23 eri rodun edustajia. Yleisin syy lonkan tekonivelleikkaukselle oli dysplasia ja/tai nivelrikko. 31 jalassa (57,4 %) diagnosoitiin dysplasia ja 32 jalassa (59,2 %) nivelrikko. Vasemmanpuoleisia lonkan tekoniveliä tehtiin 25 kappaletta (46,3 %) ja oikeanpuoleisia 29 kappaletta (53,7 %). Suuressa osassa THR-leikkauksia käytettiin sementitöntä (Kyon Zürich Cementless) tekoniveltä 48 leikkauksessa (88,9 %). Sementillisiä (Biomedtrix CFX) implantteja käytettiin vain kuudessa leikkauksessa (11,1 %), sillä se soveltui ainoastaan alle 10 kiloa painaville koirille. Eri asteisia komplikaatioita ilmeni 43,6 % eli 24 leikkauksessa. Komplikaatioiden kokonaismäärä oli 34, sillä osalla potilaista komplikaatioita todettiin useita. Katastrofaalikseksi luokiteltuja komplikaatioita havaittiin 2 tapauksessa (3,7 %). Huomattavia komplikaatioita havaittiin 13 tapauksessa (24,1 %) ja vähäisiä komplikaatioita 9 tapauksessa (16,7 %). Luksaatio oli yleisin huomattava komplikaatio ja se todettiin kuudessa tapauksessa (11,1 %).
  • Lehinsalo, Elina (2019)
    Ovariohysterektomia eli kohdun ja munasarjojen, ovariektomia eli munasarjojen sekä orkiektomia eli kivesten kirurginen poisto ovat yleisimpiä pieneläimille suoritettavia kirurgisia toimenpiteitä. Ne ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä toimenpiteitä ei-toivottujen eläinten ja ylipopulaation syntymisen sekä eräiden tarttuvien tautien leviämisen ehkäisyssä. Maailmanlaajuisten vaikutusten ja kansanterveyden edistämisen lisäksi uros- ja naaraskoirien sterilisaatioleikkauksilla on merkittävä rooli myös yksilötasolla lemmikkieläinten lisääntymiselinten sairauksien ehkäisyssä. Sterilisaatiota voi kirjallisuuden mukaan suositella kaikille naaraskoirille, joita ei käytetä jalostukseen, koska lisääntymistä ehkäisevän vaikutuksen lisäksi toimenpide pääsääntöisesti ehkäisee sairauksia, kuten märkäkohtua ja maitorauhaskasvaimia. Hyödyt ovat haittoja suuremmat myös kastraatiossa, joka ennaltaehkäisee ylipopulaation kehittymisen lisäksi kives- ja androgeenitaustaisia sairauksia sekä käyttäytymisongelmia. Leikattujen urosten ja naaraiden on myös todettu elävän pidemmän elämän leikkaamattomiin koiriin verrattuna. Retrospektiiviset tutkimukset osoittavat, että leikkauksen jälkeisten komplikaatioiden esiintyvyys on pysynyt lähes samana viime vuosikymmenten aikana. Sterilisaatioleikkauksiin liittyvien komplikaatioiden kokonaisesiintyvyys vaihtelee eri lähteissä vaihdellen 2,6 – 20 % välillä. Useammat komplikaatiot ovat lieviä, kuten haava-alueen tulehduksia. Vakavimmista komplikaatioista yleisimpiä ovat verenvuodot. Sukurauhasten poistamiseen on todettu liittyvän haittavaikutuksia ja sen on tutkittu vaikuttavan eri sairauksien esiintyvyyteen. Lihavuus on molemmilla sukupuolilla sterilisaation seurauksena esiintyvä ongelma, ja monet leikkauksen haittavaikutukset liittyvät lihavuuteen. Harvinaiset sterilisaatioleikkausten haittavaikutukset liittyvät virtsateiden häiriöihin kuten virtsanpidätyskyvyttömyyteen ja virtsakiviin, käyttäytymiseen, lihas- ja luustoperäisiin- sekä kasvainsairauksiin. Sterilisaatioleikkaus ei yksin selitä sairaustilojen kehittymistä. Sukuhormonien vaikutus sairauksien kehittymisessä vaatii kattavampia tutkimuksia pitkältä aikaväliltä ja entistä syvempää ymmärrystä sairauksien etiologiasta ja elimistössä vaikuttavien tekijöiden keskinäisistä vuorovaikutuksista. Useat aiheen tutkimukset on tehty melko pienillä eläinmäärillä, ja kaikkea aiheestaolevaa julkaistua tietoa ei ole voitu suoraan hyödyntää käytännössä. Aiheen tutkimusten perusteella ja eri sairauksien monitekijäiset taustat huomioiden eläinlääkäri voi kunkin potilaan kohdalla muodostaa näkemyksensä sterilisaation hyödyistä ja haitoista sekä uroksilla että naarailla. Eläinlääkärin tulee keskustella asiasta omistajan kanssa, jolloin omistaja on tietoinen toimenpidettä puoltavista tekijöistä ja siihen liittyvien haittojen mahdollisuudesta ja ymmärtää muun muassa, miksi on tärkeää ennaltaehkäistä leikatun koiran lihavuutta. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on esitellä sterilisaatioleikkauksen hyötyjä sekä yleisiä ja harvinaisia haittoja uros- ja naaraskoirilla. Työn tavoitteena on myös esitellä aiheen anatomiaa, sukuhormonien toimintaa ja Suomessa käytettyjä leikkaustekniikoita sekä luoda aiheesta eläinlääkärin työssä hyödynnettävää kokonaiskuvaa.