Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "krooninen nivelsairaus"

Sort by: Order: Results:

  • Hallikainen, Anu (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1994)
    Pieneläinvastaanotoilla eri puolilla Suomea seurattiin neljän viikon hoitojakson aikana 70 koiran vastetta pentosaanipolysulfaattinatrium (PPS) -lääkitykseen. PPS:n kaupallinen nimi on Catrophen Vet. Hoidetuilla koirilla oli oireita kroonisista nivelsairauksista. Lääke annosteltiin aseptisina nahanalaisina injektioina. Suositeltu annos oli 3mg/kg PPS:a neljä kertaa 5-7 päivän välein. Ennen lääkityksen aloittamista eläinlääkäri teki koiralle kliinisen ja mikäli mahdollista röntgenologisen tutkimuksen. Koiran vaiva määriteltiin anamneesin ja eläinlääkärin suorittamien tutkimusten perusteella. Vastetta lääkkeelle tulkittiin jokaisella käyntikerralla eläinlääkärin toistamaan kliinisen tutkimuksen ja omistajan havaintojen pohjalta. Koirat kävivät eläinlääkärin vastaanotoilla kaikkiaan neljä kertaa. PPS-lääkityksen seurantatutkimuksessa haluttiin selvittää, oliko olemassa sellaisia koirakohtaisia tekijöitä (esimerkiksi ikä, sukupuoli, vaivan alkamisajankohta tai sen vakavuus), joilla voitaisiin ennustaa. Tutkittiin lääkkeen tehoa. Tutkittiin myös, kuinka monelle hoidetuista koirista lääkkeestä oli hyötyä, monennenko injektion jälkeen paranemista koiran tilassa tapahtui, ilmenikö lääkityksestä sivuvaikutuksia ja oliko sellaista oiretta, johon lääkkeellä ei ollut vaikutusta. Lääkityksen teho arvioitiin arvosanoilla: hyvä, kohtalainen, huono tai ei tehoa. Sekä omistajan että eläinlääkärin mielipide otettiin huomioon. Omistajien mielestä lääkkeellä oli hyvä teho 60 %:lle ja eläinlääkäreiden mielestä 50 %:lle koirista. Kohtalaiseksi lääkkeen tehoksi omistajat arvioivat 21 % ja eläinlääkärit 27 % tapauksista. Lääkkeen teho oli huono tai se ei tehonnut omistajien mukaan 19 %:lle ja eläinlääkäreiden mukaan 23 %:lle hoidetuista koirista. Lääkityksestä hyötyneistä koirista yli puolella oli havaittavissa tilan paranemista jo ensimmäisen injektion jälkeen. Koirakohtaisia tekijöitä, joilla olisi ollut vaikutusta lääkkeen tehoon ei löytynyt. PPS:n positiivinen vaikutus oli nivelen liikerajoitukseen jonkin verran heikompi kuin kipuun, ontumiseen, liikkumishaluun, yleistilaan ja vireyteen. Lääkityksellä oli selviä sivuvaikutuksia kahdelle koiralle, joista toinen oli ripuloinut toisen ja kolmannen injektion jälkeen. Hoidettaessa vakavaa munuaisvikaa sairastavaa 16-vuotiasta kääpiövillakoiraa todettiin yleistilan selvä huononeminen ensimmäisen injektion jälkeen. Hoito keskeytettiin ja eläimen yleistila parani.