Browsing by Subject "kulutus"

Eläinten mikrobilääkkeiden kulutus on kasvanut Suomessa 2000–luvun kuluessa. Nykyisistä seurantatilastoista ei voida nähdä syitä kulutuksen nousuun, eikä eläinlaji- tai sairauskohtaisia kulutustietoja. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää yleisesti mikrobilääkkeiden käyttöä elämille, tutustua kulutustilastoihin Suomessa sekä kansainvälisesti, pyrkiä selvittämään syitä kulutuksen muutokselle sekä perehtyä mikrobilääkekulutuksen seurannan keinoihin. Eläimille käytetyt mikrobilääkkeet ovat pääosin samankaltaisia kuin ihmiselle käytetyt. Mikrobilääkkeitä annetaan eläimille tautien hoitoon, ennaltaehkäisyyn sekä kansainvälisesti kasvun edistämiseen. Lääkitykset voidaan toteuttaa joko yksilö- tai ryhmähoitona. Lukuisien eläinlajien ja tautien takia on mikrobilääkkeiden käytöstä tehty erilaisia käyttösuosituksia. Mikrobilääkkeiden käyttö lisää mikrobilääkeresistenssiä, joten mikrobilääkkeiden kulutuksen seuranta on tärkeää. Kulutuksen seurannan avulla voidaan arvioida myös lääkitysten asianmukaisuutta sekä laillisuutta. Yleisesti kulutuksen seurantaa tehdään kilogrammoina tehoavaa ainetta. Seurannan ongelmana on, ettei järjestelmä erittele eri lääkkeiden tehokkuuseroja tai annoksia. Muita mahdollisia järjestelmiä ovat muun muassa kulutusseuranta myyntiyksikköinä tai lääkitysten seuraaminen laskennallisina annoksina (esimerkiksi ADD-arvo = Animal Daily Dose). Kulutuksen seurantaa elämillä vaikeuttavat esimerkiksi useat eläinlajit, vaihtelevat painot, annokset sekä antotavat. Arvioiden mukaan maailman mikrobilääkkeistä puolet käytetään elämille. Suomessa vuonna 2007 mikrobilääkityksistä 28 % kulutettiin eläimille. Suomessa käytettiin noin 16 800 kiloa tehoavaa ainetta mikrobilääkkeitä eläimille vuonna 2010. Suurimpina ryhminä kulutuksesta olivat beetalaktaamivalmisteet (58 %), trimetopriimi-sulfonamidit (19 %) sekä tetrasykliinit (10 %). Mikrobilääkekulutuksesta käytettiin injektioina 57 %, suun kautta 41 % sekä loput erilaisina paikallisvalmisteina. Kulutus on kasvanut 2000 -luvulla noin 3000 kiloa tehoavaa ainetta. Suurinta kulutuksen kasvu on ollut injektoitavissa G-penisilliinivalmisteissa. Kulutuksen arviointia vaikeuttaa se, että eläinten mikrobilääkkeet ovat pääsääntöisesti hyväksytty useille eläinlajeille sekä useisiin eri käyttötarkoituksiin. Lisäksi lääkityksiä voidaan käyttää lainsäädännön sallimissa rajoissa myös hyväksynnän ulkopuolisille eläinlajeille. Koottuja eläinten sairaus- tai lääkitystilastoja koko Suomen osalta ei ole saatavilla. Kulutusmuutosten taustalla on todennäköisesti useita yhtäaikaisia tekijöitä. Kotieläintuotanto on keskittynyt ja tehostunut 2000-luvun kuluessa Suomessa. Eläinmäärissä on myös tapahtunut muutoksia. Myös mahdollisesti uutena Suomessa ilmenneet tai viime vuosina enemmän levinneet eläintaudit vaikuttavat kulutukseen (esimerkiksi nautojen tarttuvat sorkkasairaudet). Kulutuksen noususta huolimatta suomalainen mikrobilääkkeiden käyttö on hillittyä kansainvälisesti verrattuna. Suomen eläintautitilanne on hyvä ja tautien torjunnassa panostetaan enemmän tautien ennaltaehkäisyyn. Kuitenkin eläintuotannon jatkuva rakennemuutos, sekä mahdolliset eläintautitilanteen vaihtelut voivat muuttaa tilannetta tulevaisuudessa. Mikrobilääkkeiden seurantajärjestelmää on kehitettävä tulevaisuudessa siten, että kulutusta pystytään arvioimaan sekä eläinlaji- että käyttöaihekohtaisesti.