Browsing by Subject "kylmäpihatto"

Tutkimuksen tarkoituksena oli seurata liharotuisten hiehojen fysiologista sopeutumista talviaikana erilaisissa tuotantotiloissa. Vertailukohteina olivat lämmin tila, kylmäpihatto ja ulkotarha. Tutkimus oli kaksivaiheinen, kokeet tehtiin talvikausina 1998-1999 ja 1999-2000 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen emolehmänavetassa Tohmajärvellä. Kolmeen eri koeryhmään kuuluvista hiehoista kerättiin verinäytteitä, joista tutkittiin eläinten metabolista tilaa, piileviä sairauksia sekä stressiä kuvaavia muuttujia. Verinäytteitä otettiin molemmissa kokeissa kymmenen kertaa. Tuloksia vertailemalla saatiin tietoa eläinten kyvystä sopeutua vallitseviin kasvatusolosuhteisiin. Kokeiden aikana naudoilla havaittiin merkitseviä muutoksia eri verianalyyttien pitoisuuksissa. Talvi sinänsä vaikutti moniin veriarvoihin, erityyppisten kasvatusolosuhteiden vaikutus sen sijaan oli vähäinen. Ulkokasvatusryhmä joutui kylmempien olosuhteiden vuoksi todennäköisesti käyttämään muita ryhmiä enemmän rasvavarastojaan, mikä havaittiin joidenkin verianalyyttien pitoisuuksissa. Kokeiden perusteella voidaan kuitenkin ulko-, sisä- ja kylmäpihattokasvatusta pitää yhtä hyvinä kasvatusmuotoina.

Perinteisesti lypsylehmät on pidetty kytkettyinä parsinavetassa, mutta viime aikoina pihattojen osuus navetoista on lisääntynyt. Uusimpana vaihtoehtona on rakennuskustannuksiltaan edullisempi kylmäpihatto. Navetan tyyppi vaikuttaa suuresti eläinten hyvinvointiin. Tutkimuksessa on tehty tilastollinen analyysi ja vertailtu navettatyypeittään 270 tilan terveystarkkailu-, hedelmällisyys- ja tuotostietoja, jotka saatiin Maatalouden laskentakeskukselta. Kylmäpihattoja tutkimukseen löytyi vain 16 kappaletta, mistä johtuen merkitseviä tuloksia ei saada. Lämpimiä pihattoja ja parsinavettoja tutkimuksessa on kumpiakin 132 kappaletta. Niiden vertailussa todetaan pihatoissa vähemmän hedelmällisyyshoitoja ja ketoosia. Akuutteja utaretulehduksia taas on pihatoissa enemmän. Muiden sairauksien esiintymisessä ei ole eroja navettatyyppien välillä. Hedelmällisyys on pihatoissa parempi, mistä on osoituksena lyhyempi aika poikimisen ja siemennysten aloittamisen välillä, lyhyempi poikimaväli, korkeampi uusimattomuusprosentti ja poikimista kohden tarvittavien siemennysten vähäisempi määrä. Hiehot sen sijaan poikivat parsinavetoissa nuorempina. Maitotuotos on parsinavetoissa hieman korkeampi ja maidon solujen lukumäärä vähäisempi, mutta nämä erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä.