Browsing by Subject "lämpötila"

Maito on herkästi pilaantuva elintarvike, jonka laadun keskeisiä osatekijöitä ovat solu- ja bakteeriluvut. Maidon laadussa on havaittu vuodenaikaisvaihtelua: helteiden yhteydessä erityisesti maidon soluluku nousee. Ilmastonmuutoksen myötä keskilämpötilan ja sään ääri-ilmiöiden odotetaan lisääntyvän, minkä vuoksi sään ja maidon laadun välistä yhteyttä tulisi selvittää tarkemmin. Tutkielman tavoitteena oli selvittää tilastollisten menetelmien avulla keskilämpötilan ja sademäärän yhteyttä Suomessa tuotetun tankkimaidon solu- ja bakteerilukujen valtakunnallisiin keskiarvoihin sekä maidon laatuluokkien (E, II) osuuksiin. Aineistona käytettiin Maitohygienialiiton maidon laatutilastoja, Ilmatieteen laitoksen säätilastoja ja Luonnonvarakeskuksen tilastotietokantoja vuosilta 2000–2019. Työn ensimmäinen hypoteesi oli, että lämpötila ja sademäärä ovat yhteydessä tankkimaidon solu- ja bakteerilukuihin. Työn toinen hypoteesi oli, että lämpötila ja sademäärä ovat yhteydessä maidon laatuluokkien osuuksiin. Tutkimustulosten perusteella lämpötila on yhteydessä solu- ja bakteerilukuihin sekä E-luokan maidon osuuteen. Riippuvuus soluluvun ja E-luokan maidon osuuden välillä kasvoi, kun kuukauden keskilämpötila kohosi yli 5 °C:een. Keskilämpötilan noustessa 5 °C:sta 15 °C:een, soluluvun geometrinen keskiarvo kasvaa noin 17 % (22 000 solua/ml), bakteeriluvun geometrinen keskiarvo kasvaa noin 12 % (700 pmy/ml) ja E-luokan maidon osuus putoaa keskimäärin kolme prosenttiyksikköä. Yli 15 °C:ssa trendi on edelleen nouseva, mutta vaikutus on huonommin ennustettavissa suurentuvan hajonnan vuoksi. Sademäärän ja vastemuuttujien välinen yhteys oli voimakkuudeltaan vähäinen.

Utaretulehdus aiheuttaa vuosittain suuria taloudellisia tappioita maidontuotannossa sekä välillisiä kustannuksia neuvonnan ja ehkäisyn alueella. Utaretulehdukselle voivat altistaa mm. lehmän rakenteelliset tekijät, tuotantoympäristön olosuhteet sekä lypsyyn liittyvät rutiinit ja välineet. Hyvällä lypsyhygienialla voidaan ennaltaehkäistä utaretulehdusta ja lisätä maidontuotannon taloudellista tulosta. Utaretulehdusta aiheuttavat bakteerit voidaan jakaa ympäristöperäisiin ja lehmästä toiseen tarttuviin. Yleisimpiä mastiittipatogeeneja bakteereita ovat koagulaasinegatiiviset stafylokokit, korynebakteerit, Staphylococcus aureus, Streptococcus uberis, Klebsiella, Streptococcus dysgalactiae, Escherichia coli ja Actinomyces pyogenes. Lypsyliinojen pesun on todettu merkitsevästi vähentävän mastiittipatogeenien määrää lypsyliinoissa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lypsyn esikäsittelyssä käytettyjen puuvillaisten ja pellavaisten lypsyliinojen puhdistuvuutta eri pesutavoilla ja pesulämpötiloilla tämän tutkimuksen olosuhteissa. Erilaisia pesutapoja olivat konepesu 40°C:ssa ja 90°C:ssa sekä käsinpesu 35°C:ssa ja 50°C:ssa. Kontrolliksi tehtiin kaikki samat toimenpiteet lypsyliinoille, joita oli liotettu S. aureus-bakteeria tunnetun pitoisuuden sisältävässä liuoksessa. Lisäksi tutkittiin pellavaisten lypsyliinojen käyttöominaisuuksia ja vaikutusta utareen ja vetimien ihon kuntoon. Puuvillaiset lypsyliinat puhdistuivat riittävän hyvin konepesulla 40°C:ssa, 90°C:ssa ja käsinpesulla 50°C:ssa. Käsinpesu 35°C:ssa ei ollut riittävä puhdistamaan lypsyliinoja kaikista bakteereista. Pellavaiset lypsyliinat puhdistuivat riittävän hyvin konepesulla 40°C:ssa, 90°C:ssa ja käsinpesulla 50°C:ssa. Pellavaisissa lypsyliinoissa todettiin jonkin verran bakteereita 35°C:n käsinpesun jälkeen. Kuukauden ja kolme kuukautta käytössä olleet pellavalypsyliinat eivät puhdistuneet riittävän hyvin konepesulla 40°C:ssa vaan vasta 90°C:ssa. Puuvillalypsyliinoilla ei tutkittu puhdistuvuutta pitempiaikaisessa käytössä. Pellavaisten lypsyliinojen käyttöominaisuudet todettiin hyviksi ja niitä pidettiin hyvänä vaihtoehtona puuvillaisille lypsyliinoille. Pellavaliinoilla ei todettu olevan utareen ja vedinten ihoa ärsyttäviä vaikutuksia. Tämän tutkimuksen olosuhteissa puuvillaisista ja pellavaisista lypsyliinoista tuli riittävän puhtaita konepesulla 40°C:ssa. Koska pellavaliinat eivät täysin puhdistuneet konepesulla 40°C:ssa pidemmässä käytössä, suositellaan lypsyliinojen pesua lisäksi 90°C:ssa pari kertaa kuussa.