Browsing by Subject "listerioosi"
Now showing items 1-2 of 2
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1997)Listeria monocytogenes on gram-positiivinen yleinen, luonnossa esiintyvä sauvabakteeri. Se voi aiheuttaa listerioosia, sekä ihmisille että eläimille. Riskiryhmitään kuuluvat raskaana olevat naiset, vastasyntyneet ja henkilöt, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Oireet vaihtelevat aina raskaana olevien naisten lievistä flunssankaltaisista oireista vakaviin meningoenkefaliitteihin. Kuolleisuus listerioosiin on noin 30 8/. 80-luvulla pystyttiin osoittamaan listerioositartuntojen olevan lähinnä elintarvikeperäisiä. Psykrotrofina L. monocytogenes pystyy lisääntymään jääkaappilämpötilassa. Perinteisten mikrobiologisten tyypitysmenetelmien herkkyys ei riitä erottelemaan eri lähteistä olevia L. monocytogenes-isolaatteja. Uudempia, herkkyydeltään parempia menetelmiä tarvitaan selvitettäessä L. monocytogenes-tartunnan alkuperä ja tutkittaessa elintarviketeollisuuden kontaminaatioreittejä . PFGE (pulsed-field gel electrophoresis) eli pulssikenttäelektroforeesi on molekyylibiologinen menetelmä, jota voidaan käyttää eri mikrobikantojen erotteluun. Tutkittavien isolaattien DNA eristetään ja pilkotaan eri restriktioentsyymeillä eli DNA:ta määrätyistä kohdista katkovilla entsyymeillä. Saadut DNA-kappaleet ajetaan agaroosigeelissä pulssikenttäelektroforeesilla, joka erottelee kappaleet koon mukaan. DNA-kappaleet visualisoidaan etidiumbromidilla ja UV-valon avulla "DNA. Geeli kuvataan UV-suodattimella varustetulla Polaroid-kameralla, jolloin "DNA-sormenjäljistä" saadaan pysyvä kuva. Niitä voidaan verrata toisiinsa ja jos isolastit ovat samanlaisia voidaan osoittaa tartuntaelintarvike, tai määrittää kontaminaatioreitti elintarviketeollisuudessa. Tutkimuksessa karakterisoitiin pulssikenttäelektroforeesin avulla 30 L. monocytogenes-isolaattia, jotka oli eristetty kuuden vuoden aikana samasta meijeristä. Tyypitys tehtiin restriktioentsyymeillää ApaI ja SmaI. ApaI:lla saatiin kuusi erilaista restriktioentsyymidigestioprofiilia (REDP),, samoin SmaI:lla. Yhdistelemällä kahden eri entsyymin antamat REDP:it saatiin kahdeksan eri PFGE-tyyppiä, joista yhtä tyyppiä oli 60 % L. monocytogenes-isolaatista. Samaa päätyyppiä löytyi meijerin tuotteista tuotantoympäristöstä ja -koneista. Muita PFGE-tyyppejä esiintyi yksittäisinä löydöksinä. Tulokset viittaavat meijerissä eniten esiintyvän PFGE-tyypin adoptoituneen meijeriymparistöön ja kontaminoivan tuotteita satunnaisesti.
-
(2021)Listeria monocytogenes on lähinnä elintarvikkeiden välityksellä tarttuva bakteeri, joka aiheuttaa listerioosin. Ihmisellä listerioosi voi ilmetä kuumeisena suolistotulehduksena tai invasiivisena muotona, jossa bakteeri leviää keskushermostoon aiheuttaen aivokalvontulehduksen, verenkiertoon aiheuttaen verenmyrkytyksen tai odottavasta äidistä sikiöön. Riskiryhmiä listerioosille ovat raskaana olevat, ikääntyneet, ja henkilöt, joiden immuunipuolustus on heikentynyt. Listeriaa esiintyy tietyissä elintarvikkeissa enemmän, esimerkiksi raakamaitotuotteissa sekä raaoissa kalatuotteissa. Listerioosin välttämiseksi riskiryhmille onkin olemassa ruokavaliosuosituksia, jotka vaihtelevat hieman eri maittain. Etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana on tullut ilmi uudenlaisia välittäjäelintarvikkeita, joita ei välttämättä suosituksissa ole otettu huomioon. Tässä kirjallisuuskatsauksessa on tarkoituksena verrata Suomen, Ruotsin, Iso-Britannian, Yhdysvaltojen, Kanadan, Australian ja Uuden-Seelannin raskaana olevien henkilöiden ruokavaliosuosituksia toisiinsa ja viimeisen 25 vuoden aikana havaittuihin listerian välittäjäelintarvikkeisiin, sekä arvioida suomalaisten ruokavaliosuositusten ajantasaisuutta. Kirjallisuuskatsauksessa vertailtujen maiden ruokavaliosuosituksissa havaittiin eroja, johtuen muun muassa näissä maissa todetuista listerioosiepidemian lähteistä tai elintarvikkeista, joissa listeriaa on toistuvasti havaittu, sekä maiden omasta ruokakulttuurista. Osittain ruokavaliosuositukset olivat yhteneviä, esimerkiksi raakamaitotuotteet olivat kaikissa maissa riskiryhmiltä kielletty. Eroja eri maiden välillä oli kuitenkin myös runsaasti, esimerkiksi raakojen kalatuotteiden kohdalla. Eri maiden suosituksissa ruoan käsittelyn ja valmistuksen suhteen havaittiin myös pieniä eroja, esimerkiksi kaikissa maissa ei ollut mainintaa elintarvikkeiden viimeisen käyttöpäivän huomioimisesta. Suomalaisissa Ruokaviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimissa riskiryhmien ruokavaliosuosituksissa ei ole tällä hetkellä otettu huomioon kaikkia uusia välittäjäelintarvikkeita, kuten esimerkiksi jäätelöä tai verkkomeloneja. Esimerkiksi myös leikkelelihat ovat aiheuttaneet useampia listerioosiepidemioita, ja ne ovat useamman maan ruokavaliosuosituksissa kiellettyjä kuumentamattomina. Suomalaisissa suosituksissa tällaiset tuotteet sen sijaan katsotaan turvallisiksi, ellei niitä syö lähellä viimeistä käyttöpäivää. Suomalaiset suositukset riskiryhmien listeriariskielintarvikkeista eivät välttämättä ole täysin ajan tasalla. Kansainvälisen kirjallisuuden perusteella 16-27 % listerioositapauksista esiintyy raskaana olevilla. Suomessa vuosina 2006–2020 varmistetuista listeriatartunnoista vain 1,35 % oli odottavilla äideillä. Listerioosin ilmaantuvuus suomalaisilla odottavilla äideillä on siis alhaisemmalla tasolla, kuin kirjallisuus antaa olettaa. Kaikkia raskaana olevien listerioositapauksia ei tilastoida Suomessa eikä ulkomailla, sillä listerioosi voi aiheuttaa vain lieviä flunssankaltaisia oireita odottavalle äidille, eikä esimerkiksi alkuraskaudesta tapahtuvaa aborttia välttämättä osata yhdistää listerioosiin ja näihin oireisiin. Koska Suomessa listerioosin ilmaantuvuus raskaana olevilla on matalalla tasolla, voidaan olettaa, että ruokavaliosuosituksilla voi olla vaikutusta tähän. Olisi hyvä tutkia miten neuvoloiden antama tieto listeriasta vaikuttaa raskaana olevien ruokailutottumuksiin, esimerkiksi seuraamalla odottavien äitien ruokailutottumuksia neuvolakäyntien yhteydessä.
Now showing items 1-2 of 2