Browsing by Subject "listerioosi"

Listeria monocytogenes on lähinnä elintarvikkeiden välityksellä tarttuva bakteeri, joka aiheuttaa listerioosin. Ihmisellä listerioosi voi ilmetä kuumeisena suolistotulehduksena tai invasiivisena muotona, jossa bakteeri leviää keskushermostoon aiheuttaen aivokalvontulehduksen, verenkiertoon aiheuttaen verenmyrkytyksen tai odottavasta äidistä sikiöön. Riskiryhmiä listerioosille ovat raskaana olevat, ikääntyneet, ja henkilöt, joiden immuunipuolustus on heikentynyt. Listeriaa esiintyy tietyissä elintarvikkeissa enemmän, esimerkiksi raakamaitotuotteissa sekä raaoissa kalatuotteissa. Listerioosin välttämiseksi riskiryhmille onkin olemassa ruokavaliosuosituksia, jotka vaihtelevat hieman eri maittain. Etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana on tullut ilmi uudenlaisia välittäjäelintarvikkeita, joita ei välttämättä suosituksissa ole otettu huomioon. Tässä kirjallisuuskatsauksessa on tarkoituksena verrata Suomen, Ruotsin, Iso-Britannian, Yhdysvaltojen, Kanadan, Australian ja Uuden-Seelannin raskaana olevien henkilöiden ruokavaliosuosituksia toisiinsa ja viimeisen 25 vuoden aikana havaittuihin listerian välittäjäelintarvikkeisiin, sekä arvioida suomalaisten ruokavaliosuositusten ajantasaisuutta. Kirjallisuuskatsauksessa vertailtujen maiden ruokavaliosuosituksissa havaittiin eroja, johtuen muun muassa näissä maissa todetuista listerioosiepidemian lähteistä tai elintarvikkeista, joissa listeriaa on toistuvasti havaittu, sekä maiden omasta ruokakulttuurista. Osittain ruokavaliosuositukset olivat yhteneviä, esimerkiksi raakamaitotuotteet olivat kaikissa maissa riskiryhmiltä kielletty. Eroja eri maiden välillä oli kuitenkin myös runsaasti, esimerkiksi raakojen kalatuotteiden kohdalla. Eri maiden suosituksissa ruoan käsittelyn ja valmistuksen suhteen havaittiin myös pieniä eroja, esimerkiksi kaikissa maissa ei ollut mainintaa elintarvikkeiden viimeisen käyttöpäivän huomioimisesta. Suomalaisissa Ruokaviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimissa riskiryhmien ruokavaliosuosituksissa ei ole tällä hetkellä otettu huomioon kaikkia uusia välittäjäelintarvikkeita, kuten esimerkiksi jäätelöä tai verkkomeloneja. Esimerkiksi myös leikkelelihat ovat aiheuttaneet useampia listerioosiepidemioita, ja ne ovat useamman maan ruokavaliosuosituksissa kiellettyjä kuumentamattomina. Suomalaisissa suosituksissa tällaiset tuotteet sen sijaan katsotaan turvallisiksi, ellei niitä syö lähellä viimeistä käyttöpäivää. Suomalaiset suositukset riskiryhmien listeriariskielintarvikkeista eivät välttämättä ole täysin ajan tasalla. Kansainvälisen kirjallisuuden perusteella 16-27 % listerioositapauksista esiintyy raskaana olevilla. Suomessa vuosina 2006–2020 varmistetuista listeriatartunnoista vain 1,35 % oli odottavilla äideillä. Listerioosin ilmaantuvuus suomalaisilla odottavilla äideillä on siis alhaisemmalla tasolla, kuin kirjallisuus antaa olettaa. Kaikkia raskaana olevien listerioositapauksia ei tilastoida Suomessa eikä ulkomailla, sillä listerioosi voi aiheuttaa vain lieviä flunssankaltaisia oireita odottavalle äidille, eikä esimerkiksi alkuraskaudesta tapahtuvaa aborttia välttämättä osata yhdistää listerioosiin ja näihin oireisiin. Koska Suomessa listerioosin ilmaantuvuus raskaana olevilla on matalalla tasolla, voidaan olettaa, että ruokavaliosuosituksilla voi olla vaikutusta tähän. Olisi hyvä tutkia miten neuvoloiden antama tieto listeriasta vaikuttaa raskaana olevien ruokailutottumuksiin, esimerkiksi seuraamalla odottavien äitien ruokailutottumuksia neuvolakäyntien yhteydessä.