Browsing by Subject "lyhytketjuiset rasvahapot"

Tässä kirjallisuuskatsauksessa perehdytään suolistomikrobiston aineenvaihduntatuotteiden aikaansaamiin vaikutuksiin aivojen kehityksessä sekä niihin liittyviin aivojen toimintahäiriöihin. Mikrobeja löytyy joka puolelta elimistöä, mutta määrällisesti mikrobeja on eniten suolistossa. Suolistomikrobiston roolista muun muassa K-vitamiinin ja B-vitamiinien tuotannossa on tiedetty jo pitkään, mutta mikrobistolla on monia muitakin sekä hyödyllisiä että haitallisia vaikutuksia. Lyhytketjuiset rasvahapot ovat eräiden bakteerilajien ravintokuidusta tuottamia yhdisteitä, joilla on esimerkiksi vaikutuksia veri-aivoesteen läpäisevyyteen. Lisäksi niiden epäillään vähentävän elimistön systeemistä inflammaatiota heikentämällä suoliston läpäisevyyttä. Suolistomikrobistolla on tärkeä rooli myös aromaattisten aminohappojen tuotossa. Esimerkiksi aminohappo tryptofaanista suolistomikrobisto muokkaa TRYP6-metaboliitteja, joilla on vaikutuksia suoli-aivoakselin toiminnan säätelyyn. Muita aivojen kannalta tärkeitä mikrobimetaboliitteja ovat trimetyyliamiini-N-oksidi (TMAO), karnitiini-analogit, polyfenoliset metaboliitit, fenoliset yhdisteet ja bakteerien tuottamat amyloidiproteiinit. Maternaalista mikrobistoa eli emon normaalimikrobistoa tarvitaan tukemaan sikiöiden aivojen talamokortikaalista aksonogeneesiä eli talamuksen hermosolujen viejähaarakkeiden ohjautumista isoaivokuorelle aivojen kehityksen aikana. Suolistomikrobistolla on vaikutuksia myös aivojen hermosolujen, hermotukisolujen ja hermoverkon kypsymiseen. Suolistomikrobistolla on mahdollisesti vaikutuksia oligodendrosyyttien kypsymiseen ja myelinisaatioon syntymän jälkeisessä aivojen kehityksessä. Mikroglioilla sen sijaan on havaittu sukupuoli- ja aikariippuvaisia muutoksia jo prenataalisena aikana suolistomikrobiston puuttuessa kokonaan. Suolistomikrobiston aikaansaamia muutoksia havaitaan myös aivojen rakenteessa ja käyttäytymisessä syntymän jälkeen. Mikrobistolla on tärkeä rooli muun muassa aivojen myelinisaatiossa sekä muistin ja oppimisen normaalissa kehityksessä. Erilaisissa hermoston sairauksissa, kuten Parkinsonin taudissa sekä Alzheimerin taudissa, on havaittu muutoksia suolistomikrobiston lajikirjossa. Autismin kirjon häiriössä on esimerkiksi havaittu kohonneita mikrobimetaboliitti p-kresolin pitoisuuksia virtsassa ja ulosteessa, ja pitoisuuksilla on yhteys sairauden kliiniseen vakavuusasteeseen. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli perehtyä, mitä mikrobimetaboliitteja on voitu yhdistää aivojen kehitykseen ja millä tavoin nämä metaboliitit vaikuttavat kehittyviin aivoihin. Suolistomikrobisto ja sen vaikutukset sekä terveen että sairaan elimistön toimintaan ovat tämän hetken intensiivisen tutkimuksen kohteena. Suolistomikrobiston vaikutuksista aivoihin ollaan erityisen kiinnostuneita esimerkiksi hermoston rappeumasairauksien, kuten Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin kohdalla, sekä kehityksellisten sairauksien, kuten autismin kirjon häiriöiden, kohdalla. Lisää tutkimusta tarvitaan mikrobimetaboliittien vaikutuksista näiden sairauksien kehitykseen sekä myös sen osalta, onko mikrobistolla mahdollisia terapeuttisia vaikutuksia sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Tutkielma kokoaa yhteen, mitä suolistomikrobiston vaikutuksista aivojen kehitykseen tiedetään tällä hetkellä ja mistä aihealueista vielä tarvitaan lisää tutkimustietoa.