Browsing by Subject "mastsolu"

Hevosen astma on yleisesti esiintyvä krooninen tulehduksellinen hengitystiesairaus, johon liittyy hengitysteiden herkistymistä pölylle, keuhkoputkien supistumistaipumusta sekä lisääntynyttä limaneritystä. Astma voidaan jakaa oireiden voimakkuuden perusteella lievään/kohtalaiseen astmaan sekä vakavaan astmaan. Astman tyypillisin oire on alentunut suorituskyky, minkä lisäksi voidaan havaita yskää, sierainvuotoa sekä vakavassa muodossa levossa esiintyvää hengitysvaikeutta. Mastsolut ovat tärkeässä roolissa ihmisen astman syntymekanismissa ja myös hevosen lievän/kohtalaisen astman alatyyppiin liittyy kohonnut mastsolujen osuus keuhkohuuhtelunäytteessä (bronchoalveolar lavage, BAL). Tämä astman alatyyppi on kuitenkin vielä melko huonosti tunnettu. Myös oireettomilla hevosilla voidaan toisinaan havaita kohonneita mastsoluosuuksia BAL-näytteissä, mutta tämän löydöksen kliininen merkitys on yhä epäselvä. Tutkimusosuuden tavoitteena oli selvittää Yliopistollisen hevossairaalan hengitystieoireilevien potilashevosten sekä oireettomien tutkimushevosten BAL-näytteiden mastsoluosuuksien mahdollisia eroja sekä mastsoluosuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen aineistoon valikoitiin ne hevoset, joiden BAL-näyte oli tutkittu Yliopistollisen eläinsairaalan keskuslaboratoriossa vuosina 2005–2020. Hevosista kerättiin taulukkoon signalmentti, esitiedot, näytteenottokuukausi, tutkimuslöydökset, diagnoosi sekä jatkohoito. Tutkimuksessa tarkasteltiin aineiston muuttujien eroja kahden eri ryhmän välillä oireilun sekä BAL-näytteen mastsoluosuuden mukaan jaoteltuna sekä muuttujien välisiä korrelaatioita. Tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin p < 0,05. Aineistoon kerättiin yhteensä 291 hevosta, joista oireilevia oli 74,9 % (n=218) ja oireettomia 25,1 % (n=73). Hevosten ikä vaihteli 1–24 vuoden välillä. Roduista aineistossa oli eniten puoliverisiä ratsuhevosia (n=101), suomenhevosia (n=79) sekä lämminverisiä ravihevosia (n=52). Sukupuoleltaan hevoset olivat pääasiassa ruunia (n=143) ja tammoja (n=119). Yleisimmät omistajan raportoimat oireet olivat yskä (n=114) ja alentunut suorituskyky (n=100). Aineiston hevosista 26,8 %:lla (n=78) diagnosoitiin lievä/kohtalainen astma ja 8,6 %:lla (n=25) vakava astma. BAL-näytteen kohonnut mastsoluosuus (≥2 %) havaittiin 55,3 %:lla (n=161) aineiston hevosista. Oireettomista hevosista jopa 63 %:lla (n=46) todettiin kohonnut mastsoluosuus. BAL-näytteen mastsoluosuudessa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa oireilevien ja oireettomien hevosten välillä (p=0,096). Kliinisesti merkittäviä korrelaatioita mastsoluosuuksien sekä muiden muuttujien välillä ei todettu. Tutkimuksen perusteella BAL-näytteen mastsoluosuuden viitearvoa voisi olla syytä nostaa nykyisestä (<2 %), jotta arvoa voitaisiin hyödyntää luotettavammin astmadiagnostiikassa. BAL-näytteen mastsoluosuutta tulisi kuitenkin aina tulkita yhdessä hevosen historian, esitietojen ja muiden tutkimuslöydösten kanssa. Yksittäisten oireettomilla hevosilla ilmenevien merkittävän korkeiden (>5 %) mastsoluosuuksien kliininen merkitys on epäselvä ja aiheesta tarvitaan lisää tutkimustietoa.