Browsing by Subject "metadoni"
Now showing items 1-3 of 3
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1997)Suomessa medetomidiini ja metadoni on yleisesti käytetty rauhoitusainekombinaatio koiran sedaatiossa. Kombinaation yhteisvaikutuksista koiran hengitys- ja verenkiertoelimistöön ei ole raportiotu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää medetomidiinin ja metadonin yhteisvaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistöön sekä verikaasuihin; erityisesti valtimoveren happiosapaineeseen ja hemoglobiinin happisaturaatioon. Yhteisvaikutuksia verrattiin vaikutuksiin, jotka medetomidiini ja metadoni saivat aikaan, kun ne annosteltiin yksinään. Kokeessa käytettiin viittä koiraa. Jokainen rauhoitettiin 3 kertaa; kerran medetomidiinilla (20 µg/kg iv.), kerran metadonilla (0,1 mg/kg iv.) ja kerran näiden yhdistelmällä. Koiria tarkkailtiin ennen rauhoitusta, jolloin mitattiin ns. 0-arvot, ja 30 minuutin ajan rauhoitusaineen annon jälkeen. Mittaukset suoritettiin rauhoituksen aikana 5 minuutin välein. Sedaation aikana tarkkailtiin koirien hengitys- ja sydänfrekvenssiä, systolista, diastolista ja keskiverenpainetta, ruumiinlämpöä, sedaation astetta ja kiputuntoa. Sedaation aikana otettiin arteriaverinäytteitä, joista määritettiin happi- ja hiilidioksidiosapaineet, hemoglobiinin happisaturaatio ja pH. Tässä tutkimuksessa totesimme metadonin potentoivan medetomidiinin sedatiivista ja analgeettista tehoa. Yhdistelmän todettiin depressoivan hengityskeskusta ja laskevan sydänfrekvenssiä. Sekä valtimoveren happiosapaineen että hemoglobiinin happisaturaation lasku oli huomattavampi medetomidiini-metadoni yhdistelmää käytettäessä. Kirjallisuuskatsauksessa selvitetään alfa2-agonistien ja opioidien keskeisiä vaikutuksia ja vaikutusmekanismeja sekä sivuvaikutuksia.
-
(2023)Eläinlääkärit rauhoittavat ja nukuttavat eläimiä yleensä viikoittain tai jopa päivittäin työssään. Eläinlääkärin anestesiaosaaminen on tärkeä osa kliinistä työtä. Elektiiviset leikkaukset ovat tavanomaisia operaatioita pieneläinpraktiikassa, ja niissä yleisesti käytetty esilääkitys on alfa-2-agonistin ja opioidin yhdistelmä. Tämän tutkielman kirjallisuuskatsauksessa perehdytään esilääkityksen tarkoitukseen ja käydään läpi yleisesti käytössä olevia esilääkkeitä ja niiden erityispiirteitä. Tutkimusosiossa vertailtiin levometadonin, metadonin tai butorfanolin vaikutuksia koirilla ennen anestesian induktiota. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää eroavatko eri opioidien vaikutukset sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan alfa-2-agonistilla rauhoitetuilla koirilla. Toissijaisena tavoitteena oli arvioida, eroaako sedaation syvyys eri opioideja käytettäessä. Tutkimuksen hypoteesina oli, että levometadoni ja metadoni aikaansaavat yhtä syvän sedaation ja eivät vaikutuksiltaan eroa toisistaan, ja että butorfanoli saa aikaan myös yhtä syvän sedaation, mutta vaikutukset verenkiertoelimistöön ovat pienemmät kuin metadonilla ja levometadonilla. Tutkimuksen aineisto koostui Yliopistollisessa eläinsairaalassa vuoden 2020 aikana steriloiduista tai kastroiduista koirista, joiden anestesiapöytäkirjat olivat asianmukaisesti kirjattu ja tallennettu Provet-potilastietojärjestelmään. Tutkimukseen valittiin kaikki koirat, jotka olivat saaneet esilääkkeenä lihaksensisäisesti deksmedetomidiinin lisäksi joko levometadonia, metadonia tai butorfanolia, ja joiden ASA-luokitus oli yksi. Koirista kirjattiin ylös potilasnumero, toimenpide, päivämäärä, ikä, rotu, paino, esilääkityksen ja induktion ajankohta, käytetyt lääkkeet ja niiden annokset, sedaation taso, sydänfrekvenssi ennen esilääkitystä ja ennen induktiota, verenpaineet ennen induktiota ja induktion onnistumisen arvio. Levometadonia ja deksmedetomidiinia saaneita koiria oli 40 kpl, metadonia ja deksmedetomidiinia saaneita 17 kpl ja butorfanolia ja deksmedetomidiinia saaneita 49 kpl. Potilasohjelmasta saadut tiedot kirjattiin Excel®-taulukkolaskentaohjelmaan (Microsoft®) ja lopulliset tiedot syötettiin SPSS- ohjelmaan (versio 27.0, IBM SPSS® Statistics), jolla tilastolliset analyysit tehtiin. Tuloksissa ainoa merkitsevä ero havaittiin verenpaineen alapaineessa butorfanolia ja levometadonia saaneiden koirien kesken. Butorfanolia saaneilla koirilla alapaine oli matalampi kuin levometadonia saaneilla. Levometadonin ja metadonin välillä ei havaittu eroa ja myöskään verenpaineen keski- ja yläpaineet eivät eronneet opioidien välillä. Pelkästään verenpaineen alapaineessa havaittu ero ei kuitenkaan ole niin merkittävä, että sillä olisi kliinistä merkitystä sopivaa opioidia valitessa. Kliinisessä työssä opioidi kannattaa valita toimenpiteen keston ja kivuliaisuuden mukaan, sillä esilääkityksessä selkeitä eroja sedaation tason tai verenkiertovaikutuksien osalta ei eri opioidien välillä löydetty tässä tutkimuksessa. Käsitellyt opioidit eroavat kuitenkin vaikutusajoiltaan ja kivunlievityskyvyltään, ja sen vuoksi on tärkeää valita kuhunkin käyttötarkoitukseen parhaiten sopiva lääkeaine. Tutkimuksen tulokset olivat samassa linjassa aikaisemmin aiheesta tehtyjen tutkimusten kanssa.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1993)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää propofolin ja metadonin kardiovaskulaariset ja respiratoriset vaikutukset sekä anestesian laatu medetomidiiniesilääkityksen jälkeen koirilla. Tavoitteena oli vertailun tuloksena saada tietoa näiden aineiden soveltuvuudesta lyhytkestoisiin kirurgisiin toimenpiteisiin, nk. polikliiniseen kirurgiaan. Työ käsittää kirjallisuuskatsauksen propofolin, metadonin ja medetomidiinin vaikutusmekanismeista, farmakodynaamisista ja -kineettisistä ominaisuuksista ja sivuvaikutuksista sekä kokeellisenosuuden. Kokeessa käytettiin viittä narttu- ja kolmea uroskoiraa, joille oli operoitu aiemmin vasenarteria carotis -suoni heti ihonalaiskudoksen alle verenpaineen mittausta ja verikaasuanalyysiin tarvittavien näytteiden ottoa varten. Kumpaakin tutkittavaa yhdistelmää annettiin kaikille kahdeksalle beaglelle pitäen eri anesteettiyhdistelmien välillä vähintään viikon lepoaika. Koirille annettiin medetomidiini-esilääkitys suonensisäisesti (annos 30 mikrog/kg-1) tutkimuksen alussa. Viidentoista minuutin kuluttua esilääkityksestä annettiin laskimonsisäisesti tutkittava aine 20 sekunnin kuluessa: propofoli (2 mg /kg-1) tai metadoni(0,15 mg kg-l). Tutkimuksessa rekisteröitiin nollahetkestä 30 minuuttiin tutkittavan anesteetinannosta pulssi- ja hengitysfrekvenssi, verenpaine, rektaalilämpötila sekä arteriaverenkaasukomponentit ja pH. Lisäksi arvosteltiin sedaatio ja analgesia ääniherkkyyden, kornearefleksin, syvätunnon sekä intubaatioputken sietokyvyn avulla. Koirille annettiin puolen tunnin kuluttua tutkittavan anesteetin annosta lihaksensisäisesti musculus quadnceps -lihakseen joko atipametsolia 200 mikrog kg-'1tai fysiologista suolaliuosta (vastaava tilavuus kuin medetomidiinia oli annettu). Heräämisseurantaan kuului kliinisen heräämisen seuranta(milloin koira nostaa päätään, nousee rintansa päälle ja on jalkeilla), pulssi- ja hengitysfrekvenssin sekä verenpaineen arvojen rekisteröinnit. Ne tehtiin viiden minuutin välein herätteen annosta tarvittaessa 30 minuuttiin antidootin annosta. Vertailtaessa parittaisella t-testillä keskenään propofolin ja metadonin kardiovaskulaarisia ja respiratorisia ominaisuuksia metadoni laski tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,05) enemmän kuin propofoli systolista verenpainetta, hengitysfrekvenssiä, arteriaveren pH:ta, saturaatioprosenttia ja O2-osapainetta. Metadoni nosti tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,05) enemmän kuin propofoli arteriaveren CO2-osapainetta. Heräämisvaiheessa fysiologista suolaliuosta saaneiden ryhmässä propofoli nosti tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,05) enemmän kuin metadoni pulssi- ja hengitysfrekvenssiä sekä systolista, diastolista ja keskipainetta. Propofoli soveltuu lievempien arteriaveren kaasukomponentti- ja pH-muutosten takia paremmin polikliiniseen kirurgiaan kuin metadoni. Happilisä olisi hyödyllistä käyttää sekä propofolin että metadonin yhteydessä alhaisen arteriaveren hapen osapaineen takia. Metadoni soveltuu kivulloisiin toimenpiteisiin paremmin kuin propofoli. Metadonin ja propofolin sivuvaikutuksina havaittiin apneaa ja lihasnykäyksiä sekä erityisesti metadonilla hengitysdepressio.
Now showing items 1-3 of 3