Browsing by Subject "metsästyshygienia"

Metsästysharrastus on suosittu aktiviteetti Suomessa. Lihahygienian toteutuminen riistalihankäsittelyketjussa on edellytys turvallisen elintarvikkeen takaamiseksi. Metsästäjien täytyy ymmärtää lihahygienian merkitys ja osata minimoida riskit lihavälitteisten sairastumisten synnylle toimimalla hyviä hygieniakäytäntöjä noudattaen. Tutkimusten mukaan riistalihan mikrobiologinen laatu on pääosin hyvä, mutta monenlaisia riskejä lihahygienian heikkenemiselle esiintyy riistanpyyntitilanteen ja saaliinkäsittelyn yhteydessä. Riistalihan mikrobiologinen laatu vaihteleekin jonkin verran ja hygieniakäytäntöjen pettämisellä on lihahygieniaa heikentäviä vaikutuksia. Riistalaukauksen onnistuminen on yksi merkittävimpiä pyyntitilanteen aikaisia keinoja hyvän lihahygienian ylläpidossa. Vitaalialueille eli hengissä pysymisen kannalta elintärkeiden elimien alueelle rintaonteloon osunut onnistunut riistalaukaus aiheuttaa tajunnanmenetyksen ja kuoleman lähes välittömästi ja laukauksen onnistuminen on siten eläinsuojelullisestikin tärkeää. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tuoda esille riistanpyyntitilanteen, erityisesti riistalaukauksen, ja lihahygienian yhteyttä ja esitellä lihahygieniaa heikentäviä riskitekijöitä sekä epäonnistuneen riistalaukauksen mahdollisia seurauksia. Riskien tiedostamisella ja tunnistamisella riskejä voidaan ehkäistä lisäten siten riistalihan elintarviketurvallisuutta. Hyviä hygieniakäytäntöjä noudattamalla riistalihavälitteisten sairastumisten riski minimoituu. Epäonnistunut riistalaukaus voi johtaa muun muassa eläimen haavoittumiseen ilman välitöntä tappovaikutusta ja vatsaontelo-osumassa suolen sisällön aiheuttamaan lihojen kontaminaatioon. Haavakkoeläin on sekä lihahygieeninen että eläinsuojelullinen ongelma. Haavakkostressin yhteydessä lihaksen energiavarastot vähenevät ja seurauksena on taipumus muodostua kaadon jälkeen DFD-lihaa eli tervalihaa. Vatsaontelo-osumassa suolensisällön valuminen vatsaonteloon aiheuttaa lihojen kontaminoitumista ja voi johtaa sekä pilaajabakteerien lisääntymiseen että kohonneeseen riskiin patogeenisten sairauksia aiheuttavien bakteerien esiintymiseen lihassa. Sekä mikrobiologisesti kontaminoituneen lihan että tervalihan muodostumisen tapauksessa lihan säilyvyys ja turvallisuus ovat huomattavasti heikentyneet. Metsästyksessä käytetyt ammukset voivat jättää lihaan metallijäämiä patruunan sirpaloituessa osumassa. Riistalihassa onkin todettu kohonneita metallipitoisuuksia johtuen patruunamateriaalien aiheuttamasta vierasmateriaali- ja vierasainejäämistä, ja nämä aiheuttavat fysikaalisen ja kemiallisen lihahygieniariskin. Onnistunut riistalaukaus vaatii oikeanlaisen ammuksen valinnan metsästystilanteeseen. Laukauksen on oltava tehokas, mutta säästettävä lihaa mahdollisimman paljon. Onnistunut riistalaukaus pyrkii huomioimaan myös patruunan sirpaloitumisriskin.