Browsing by Subject "mikro-organismit"

Tutkielman tarkoituksena on tunnistaa erityisesti Pohjois-Suomessa metsä- (Clethrionomys glareolus) ja harmaakuvemyyrän (Clethrionomys rufocanus) keuhkoissa esiintyvä mikro-organismi. Identifioinnin Iisäksi pyritään saamaan käsitys organismin mahdollisista vaikutuksista myyräpopulaatioiden kannanvaihteluihin. Clethrionomys-sukuun kuuluvien metsä- ja harmaakuvemyyrien sekä Microtus-sukuun kuuluvan peltomyyrän (Microtus agrestis) elintapoja esitellään. Ruokavaliossa ja käyttäytymisessä ei näiden kahden myyräsuvun välille todeta niin suuria eroja, mitkä selittäisivät vain sattumalta keuhkoihin kulkeutuneen organismin esiintyvyyden suuruuserot. Näin ollen kyseessä lienee Clethrionomys-sukuun sopeutunut mikro-organismi. Tutkimuksessa perehdytään villien pikkunisäkkäiden keuhkoista eristetyistä sienistä julkaistuun kirjallisuuteen. Sen mukaan keuhkoissa esiintyy yleisesti kymmenien eri lajien sieniä. Niitä on pystytty eristämään useimmista tutkituista näytteistä. Sienten esiintyvyys vaihtelee huomattavasti eri lajien välillä. Todettujen sienten patogeenisuus on vähäinen. Ne eivät kuitenkaan ainoastaan kulkeudu keuhkoihin, vaan pystyvät lisäksi elämään keuhkokudoksessa. Sienieristyksistä huolimatta keuhkoissa ei yleensä tavata mikroskooppisia löydöksiä saati histologisia muutoksia. Keuhkoissa itiörakkuloina, itiöine tai muina vastaavina rakenteina tavatut mikro-organismit esitellään. Katsauksessa painotetaan Chrysosporium parvum-, Coccidioides immitis - ja Endogonaceae-sieniä sekä Besnoitia spp. - ja Hepatozoon spp. -alkueläimin, sillä näiden mikroskooppinen rakenne on lähimpänä tavattua organismia. 17 myyrän pakastetut keuhkot tutkittiin sekä mikroskooppisesti että mykologisesti. Lisäksi tutkittiin mykologisesti 45 myyrän tuoreet keuhkot. Pakastetuista keuhkoista todettiin Penicillium-, Scyrallidium- ja Cladosporium-sukujen homeita sekä lisäksi tunnistamatonta steriiliä hyyfiä kaikkiaan 10 näytteessä. Hiivoja esiintyi 4 näytteessä. Niistä yksi tunnistettiin Rhodo torula -lajiksi. Mykologisesti tutkituissa 45 näytteessä ei todettu merkittävää sienikasvua. Organismi on kooltaan 15-20 mikronia. Se on rakeinen, pyöreä tai soikea. Organismi värjäytyy sekä HE-, PAS että GMS-tekniikoilla. Sen ympärillä oleva vajaan 5 mikronin levyinen rengas jää kaikilla tekniikoilla värjäytymättä. Kirjallisuuden ja tehtyjen tutkimusten perusteella organismia voidaan pistää Hepatozoon erhardoveae -kokkidina tai muuna aikaisemmin tuntemattomana saman suvun lajina. Kokeellisesti H. erhardoveae aiheuttaa metsämyyrälle kuolemaan johtavan pneumonian, joten sillä voi olla vaikutusta myyrien kannanvaihteluihin. Väli-isäntäspesifisenä organismina se ei kuitenkaan pysty aiheuttamaan useiden myyrälajien kantojen yhtäaikaista romahdusta.