Browsing by Subject "mineraalit"
Now showing items 1-3 of 3
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2015)OCD (obsessive-compulsive disorder) eli pakko-oireinen häiriö on ihmisen psykiatrinen häiriö, joka ilmenee potilaan pakonomaisina ajatusmalleina ja/tai tapana tehdä rituaalinomaisia tehtäviä. Vastaavanlaista käytöstä on raportoitu myös eläimillä. Tällaista stereotyyppistä käytöstä on esimerkiksi koiran hännänjahtaus, nuoleminen, liiallinen juominen ja näkymättömien "kärpästen" jahtaaminen. Hännänjahtausta esiintyy enemmän tietyillä roduilla, (bullterrierit, staffordshirenbullterrierit, saksanpaimenkoira), joten geneettinen predispositio on todennäköistä. Tutkimusten mukaan ihmisten pakko-oireista häiriötä on hoidettu menestyksellisesti lisäravinteilla. Tiiran ym. vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan tästä olisi viitteitä myös koiran hännänjahtauksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tarkemmin ravintoaineiden vaikutusta hännänjahtaukseen koirilla. Hypoteesi on, että häntäänsä jahtaavat koirat saavat vähemmän lisäravinteita. Tutkimusaineisto saatiin professori Hannes Lohen tutkimusryhmältä, jossa tutkitaan hännänjahtaukseen ja muihin pakko-oireisiin vaikuttavia ympäristötekijöitä sekä geneettistä taustaa. Tutkimusaineisto oli kerätty kyselylomakkeella koirien omistajilta samalla tavalla kuin edellinen aineisto, jossa havainto vitamiinien mahdollisesta yhteydestä stereotyyppiseen käyttäytymiseen tehtiin. Minun tutkimukseeni sisällytettiin ne koirat, jotka saivat lisäravinteita. Aineisto koostui bullterriereistä (6), saksanpaimenkoirista (17) staffordshirenbullterriereistä (101) ja amerikanstaffordshirenbullterriereistä (32). Yhteensä koiria oli 156 kpl. Lohen tutkimusryhmän kyselykaavakkeessa kysyttiin mm. koiran hännänjahtauksesta ja lisäravinteiden saannista. Pääkysymykseni oli selvittää, eroaako annettujen lisäravinteiden määrä stereotyyppisesti käyttäytyvien koirien ja kontrollikoirien välillä. Analysoin lisäravinne-luokkien mahdolliset erot jokaisen stereotypiakategorian (hännänjahtaus, nuoleminen, "fly snapping", ja liiallinen juominen) suhteen erikseen, ja lisäksi stereotypia-yhteismuuttujan suhteen Chi-square -testillä. Mikäli stereotyyppisesti käyttäytyvien ja kontrollikoirien välillä jokin lisäaineryhmä erosi merkitsevästi, analysoitiin lisäravinneryhmä vielä tarkemmin Fisherin eksaktilla testillä. Tällä saatiin selville, minkä stereotypian kanssa mikroravinne assosioi. Ainoa lisäravinneryhmä, jolla oli merkitsevä assosiaatio hännänjahtauksen kanssa, oli nivelapuaineet (p = 0,0240). Vitamiineilla (p = 0,078), rasvahapoilla (p = 0,080) ja öljyillä (p = 0,078) näytti olevan ei-merkitsevä assosiaatio nuolemiseen. Millään lisäravinneryhmällä ei näyttänyt olevan tilastollista merkitsevyyttä kärpästen jahtaamisen tai juomisen kanssa. Koirat, joilla ylipäätään oli stereotypioita, saivat enemmän rasvahappoja (p = 0,037) ja öljyjä (p = 0,045) ja vähemmän nivelapuaineita (p = 0,046). Nämä tulokset ovat tilastollisesti merkitsevä. Tässä tutkimuksessa ei löydetty assosiaatiota vitamiinien / mineraalien ja hännänjahtauksen välillä. Tulokset eroavat Tiiran tutkimuksesta. Kuitenkin Tiiran aineisto koostui pääasiassa bullterriereistä, kun taas minun aineistossani suurin osa koirista oli staffeja. Hännänjahtaaja-ryhmä oli kontrolliryhmää nuorempi, mikä voi selittää sitä, että ne saivat vähemmän nivelapuaineita. Koirat, jotka nuolevat, saattavat kärsiä sen seurauksena iho-ongelmista, jolloin omistajat antavat niille öljyjä. Tässä tutkimuksessa ei tiedetä tarkkaa mikroravinnemäärää, mikä saattaa vääristää tuloksia.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2015)Koirien atooppinen dermatiitti eli atopia on tulehdukselliinen ja kutiseva allerginen ihosairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttavat nykykäsityksen mukaan sekä geenit että ympäristötekijät. Atopia vaivaa jopa noin 10 prosenttia koirista aiheuttaen koirille kutinaa ja sekundäärisiä ihotulehduksia. Atopian hoito on pitkäjänteistä ja usein elinikäistä, ja sairaus vaikuttaa koirien elämänlaatuun. Atopian syntymekansimeja ja taustatekijöitä ymmärretään edelleen huonosti. Tämän lisensiaatin tutkimuksen tarkoituksena on koota yhteen ja saada lisää tietoa eri ravintoaineiden ja atopian välisestä yhteydestä. Tutkimus vertailee atooppisten ja terveiden koirien veren ravintoainepitoisuuksia. Samalla tarkastellaan ruokavalion vaikutusta veren ravintoainepitoisuuksiin. Hypoteesina on, että veren ravintoainepitoisuuksista löytyy eroa atooppisten ja terveiden sekä erilaista ruokaa syövien koirien väliltä. Tutkimus suoritettiin poikittaisena pilottitutkimuksena Helsingissä Yliopistollisessa eläinsairaalassa vuonna 2013 osana staffordshirenbullterriereiden atopia- ja allergiatutkimusta. Tutkimukseen osallistui 26 atopiaa sairastavaa staffordshirenbullterrieriä ja kontrolliryhmään 10 tervettä staffordshirenbullterrieriä. Lisäksi kontrolliryhmään hyödynnettiin aiemmin toista tutkimusta varten otetut näytteet kahdeksasta terveestä pitkäkarvaisesta colliesta ja viidestä sileäkarvaisesta noutajasta. Tutkimukseen osallistuville koirille tehtiin kliininen yleistutkimus sekä dermatologinen tutkimus. Koirista otettiin verinäytteet ravintoaineiden tutkimusta varten. Sairaat koirat aloittivat käynnin jälkeen 8 viikkoa kestävän eliminaatiodieetin selvän ruoka-aineallergian poissulkemiseksi. Lisäksi koirat saivat ulkoloishäädön. Omistajilta kysyttiin lomakkeen avulla tietoja koirien iho- ja ruuansulatuskanavaoireista, kutinan voimakkuudesta, muista sairauksista, ruokavaliosta, ravintolisistä, lääkityksistä sekä mahdollisten allergiatestien tuloksista. Kontrolliryhmään hyväksyttiin yli vuoden ikäiset koirat, joilla ei ollut iho-oireita tai muita sairauksia. Veren ravintoainepitoisuudet tutkittiin ulkopuolisessa laboratoriossa. Tutkimuksessa sairailla koirilla oli tilastollisesti merkitsevästi suuremmat fosforin, natriumin, magnesiumin, raudan, gammalinoleenihapon ja homogammalinoleenihapon veripitoisuudet (p-arvo<0,05). Sen sijaan palmitoleenihapon pitoisuus oli atooppisilla pienempi. Myös E-vitamiinin ja dokosapentaeenihapon pitoisuudet olivat kohtalaisen merkitsevästi pienemmät atoopikoilla (p-arvo<0,1). Alfalinoleenihapon pitoisuus oli kohtalaisesti suurempi atoopikoilla kuin terveillä. Koiran ruokavaliolla oli vaikutusta veren E-vitamiinin ja raudan pitoisuuksiin siten, että veren E-vitamiinipitoisuus oli tilastollisesti merkitsevästi pienempi ja raudan pitoisuus tilastollisesti merkitsevästi suurempi pelkkää raakaruokaa syövillä koirilla kuin prosessoitua ruokaa tai prosessoitua sekä raakaruokaa syövillä. Myös C-vitamiinipitoisuus oli kohtalaisesti merkitsevästi pienempi raakaruokaa syövillä. Tutkimuksen heikkouksia olivat pieni otoskoko, puuttuvat tulokset osalta koirista sekä ravintolisien kontrolloimattomuus. Tästä johtuen tutkimuksen tuloksista voi tehdä johtopäätöksiä vain maltillisesti. Tämä pilottitutkimus antaa kuitenkin suuntaa tuleville tutkimuksille, joita voisivat olla esimerkiksi E-vitamiinin, raudan ja magnesiumin assosioituminen atopiaan koirilla sekä raakaruokinnan vaikutus koirien veren C- ja E-vitamiinipitoisuuksiin.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2018)Raw meat-based diets have gained popularity in recent years amongst dog owners and there is a lot of debate about the effects of raw food on dogs' health. The purpose of this thesis was to study serum mineral concentrations in dogs eating raw meat-based diet or dry diet. The minerals analyzed were copper, iron, magnesium, phosphorus, and zinc. My hypothesis is that when dogs are fed industrial balanced raw or dry food there are no significant differences in the serum mineral concentrations between the two diet groups. In this study there were 41 adult Staffordshire bull terriers of which 25 ate raw food and 16 dry food. 26 of the dogs were atopic, 13 were control dogs and 2 dogs could not be placed to either of the groups. The dogs came to three visits. The first blood sample was taken on either the first or the baseline visit. During the next three to five months the dogs were either on dry food or raw food diet, based on allotment. Itching, skin symptoms, and diet were taken into consideration in the allotment. After the feeding study the dogs came to the end visit where the second blood sample was taken. Based on the results both diets had an effect on some mineral concentrations. Also the health status had an effect on some mineral concentrations and in the atopic dogs the diet had a more pronounced effect on the serum mineral concentrations than in the control dogs. On the basis of these results the hypothesis was incorrect because there were significant differences in the serum mineral concentrations between the two diets. As we do not know the optimal serum concentrations of these minerals in the canine species the clinical significance of these results is somewhat limited but this study lays the foundation for further studies.
Now showing items 1-3 of 3