Browsing by Subject "napatyrä"
Now showing items 1-3 of 3
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2016)Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on kerätä tietoa sikojen napa- ja nivustyrien yleisyydestä, syistä ja tyrien aiheuttamista haitoista. Lisäksi tässä kirjallisuuskatsauksessa pyritään kokoamaan olemassa olevaa tutkimustietoa napa- ja nivustyrien perinnöllisyydestä, diagnostiikasta ja leikkaushoidosta. Aihe on tärkeä, koska napa- ja nivustyrät muodostavat sikataloudelle ison ongelman ja aiheuttavat huomattavia taloudellisia tappioita. Napatyrien esiintyvyys on tutkimuksesta riippuen 0,3-1,8% ja ne ilmenevät yleensä 9-14 viikon iässä. Napatyrä hidastaa sian kasvua, lisää sikojen kuolleisuutta ja huonontaa sian hyvinvointia. Sika, jolla on iso napatyrä, on usein teurastettava erillisessä linjassa. Napatyrän rikkoutuminen teurastuksen yhteydessä muodostaa elintarvikehygienisen riskin. Napatyrän yhteydessä mahdollisesti oleva paise voi myös rikkoutua teurastuksessa ja saastuttaa ruhon. Perinteisesti on ajateltu, että vatsan heikot tukilihakset, vatsaontelon paineen nousu ja navan seudun tulehdukset aiheuttavat napatyriä. Ihmisillä tehdyt tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että kyse on systeemisairaudesta, jossa tärkeässä roolissa ovat kollageenin muodostumiseen liittyvät mekanismit ja eri kollageenityyppien epätasapaino. Napa-alueen tulehdukset näyttävät suurentavan riskiä, että porsas myöhemmin elämänsä aikana saa napatyrän. Näyttö antibioottien käytöstä tyrien ennaltaehkäisyssä on kuitenkin heikkoa. Napatyrien perinnöllisyydestä on kiistatonta näyttöä, joskin ympäristötekijöillä on iso osuus napatyrien ilmentymisessä. Napatyrien leikkauksiin on sialla kuvattu kaksi tekniikkaa, joita sovelletaan riippuen siitä, onko tyräpussissa kiinnikkeitä tai paiseita. Nivustyriä esiintyy porsailla 0,7-9,1% ja ne huomataan yleensä 8-30 vuorokauden iässä. Suurin osa nivustyräporsaista ovat karjuja, naarailla nivustyrät ovat harvinaisia. Nivustyrän ja piilokiveksisyyden välillä on todettu sialla selkeä geneettinen korrelaatio. On huomattu, että molempien sairauksien taustalla on tuppilisäkkeen sulkeutumishäiriö, jonka on oletettu johtuvan häiriöstä solujen apoptoosimekanismissa. Ihmisellä on todettu, että androgeeneillä ja sympaattisella hermostolla on iso merkitys tuppilisäkkeen sulkeutumisen säätelyssä. Nivustyrät ovat perinnöllisiä ja nykykäsityksen mukaan niiden syntyyn vaikuttaa usea eri kromosomeissa sijaitseva geeni. Nivustyrän korjausleikkaus on otollisinta tehdä ennen kastraatiota 10-20 kiloiselle porsaalle. Napa- ja nivustyrän periytyminen ei ole toisistaan riippuvaista.
-
(2020)Napa- ja nivustyrät ovat pikkuvarsojen tyypillisimpiä synnynnäisiä ongelmia. Tyrässä vatsaontelon sisältöä työntyy ulos vatsaontelosta. Napatyrässä tämä tapahtuu vatsan keskilinjassa sijaitsevan naparenkaan läpi ihon alle ja nivustyrässä nivuskanavan kautta kivespussiin. Tyrää ympäröivä vatsakalvo tai kiveksen tuppikalvo voi repeytyä tyräytymisen yhteydessä. Tyrän koko voi vaihdella ulospäin huomaamattomasta aina jalkapallon kokoiseen. Tyrien syntymisen syynä pikkuvarsoilla ajatellaan olevan synnynnäinen rakenteiden heikkous. Usein tyrän syntymisen laukaisevana tekijänä toimii jokin mekaaninen ärsyke, kuten ylimääräinen vatsaonteloon kohdistuva paine. Tyypillisimmin sekä napa- että nivustyrät häviävät itsestään varsan kasvaessa ja suurin osa nivus- tai napatyrävarsoista eivät tarvitse lainkaan sairaalahoitoa. Sekä napa- että nivustyriä on mahdollista hoitaa konservatiivisesti painelemalla tyrää takaisin vatsaonteloon, kunnes sitä ympäröivät rakenteen tiivistyvät tarpeeksi varsan kasvaessa Joskus tyrät kuitenkin aiheuttavat ongelmia ja vaativat leikkaushoitoa, jossa tyräportti suljetaan. Varsojen ennuste leikkauksen jälkeen on erinomainen, joskin ennuste riippuu myös varsan mahdollisista muista ongelmista. Yliopistollisessa hevossairaalassa hoidetaan ja operoidaan vuosittain napa- ja nivustyristä kärsiviä pikkuvarsoja, mutta tapauksista ei ole tehty kattavia yhteenvetoja. Tässä lisensiaatintyössä kerättiin Yliopistollisen eläinsairaalan käytössä olevasta Provet –potilastietojärjestelmästä yhteen kaikki napa- ja nivustyrätapaukset viiden viime vuoden ajalta keväästä 2014 aina syksyyn 2018 saakka. Tutkimuksessa arviotiin muun muassa tapausten määrää ja -tyyppejä, mahdollisia riskirotuja, hoidon ennustetta, kirurgiaa vaatineiden tapausten määrää sekä keskiarvoista hintaa varsojen sairaalahoidolle. Tämä voi antaa tietoa ja toimia suuntaviittana napa- ja nivustyrävarsojen omistajille sekä lähettäville eläinlääkäreille sairaalahoidon kustannuksista sekä varsojen ennusteesta. Työ rajattiin käsittelemään sairaalaan saapuneita alle kolmen kuukauden ikäisiä pikkuvarsoja. Napatyriä esiintyy myös vanhemmilla varsoilla ja nivustyriä sekä vanhemmilla varsoilla että aikuisilla oreilla. Tutkimuksen yhteenvetona voidaan pitää, että napa- ja nivustyrän kohdalla kannattaa lähteä myös sairaala- ja leikkaushoitoon. Varsojen ennuste on erinomainen ja kustannukset jäävät varsin maltillisiksi moniin muihin varsojen sairaalahoitoa vaativiin ongelmiin verrattuna. Kaikista hoidetuista napa- ja/tai nivustyrävarsoista 93 % kotiutettiin onnistuneesti ja kirurgisen hoidon onnistuminen oli 86 %. Tutkimuksessa lisäksi selvisi, että 63 % nivustyrätapauksista esiintyi suomenhevosilla ja kaikkiaan 37 % Yliopistolliseen hevossairaalaan tuoduista suomenhevosorivarsoista kärsi nivustyrästä. Vaikka suomalaisten eläinlääkäreiden keskuudessa on jo pitkään ollut käsitys siitä, että nivustyriä esiintyy suomenhevosvarsoilla melko paljon, ei tapauksia ole ennen tilastoitu. Suomenhevosten nivustyrien mahdollinen perinnöllinen riski on jo huomioitu suomenhevosten jalostusohjesäännöissä, mutta esimerkiksi tutkimuksia isäoriiden vaikutuksesta nivustyrien esiintyvyyteen ei ole tehty. Toisaalta tämän tutkimuksen korkeaa esiintyvyyttä ei voida yleistää koko maan suomenhevosvarsapopulaatioon, sillä tässä tapauksessa tarkastelujoukkona olivat sairaat varsat.
-
(2018)Navan alueen ongelmat ovat yleisiä vastasyntyneillä varsoilla. Napatulehdus ilmenee tavallisesti 1−8 viikon ikäisellä varsalla. Aiheuttajamikrobit ovat samoja kuin sepsiksen aiheuttajana yleensä eristetään. Napatyrä on hevosen yleisin tyrä ja toiseksi yleisin kehityshäiriö. Se voi olla synnynnäinen tai kehittyä vasta syntymän jälkeen. Suurin osa napatyristä on pieniä ja paranevat itsestään aiheuttamatta haittaa varsalle. Suuret tyrät sen sijaan altistavat erilaisille komplikaatioille, minkä vuoksi ne vaativat kirurgista korjaamista. Avoin urakus voi olla synnynnäinen tai muodostua varsalle esimerkiksi napatulehduksen tai muun sairauden seurauksena. Se yleisimmin huomataan virtsan tippumisena navan kautta. Se voi parantua konservatiivisella hoidolla, mutta voi vaatia myös naparakenteiden kirurgista poistamista. Lisäksi se altistaa napatulehduksen kehittymiselle. Tutkielman sisältämän alkuperäistutkimuksen tarkoituksena oli selvittää napatulehduksen yleisyyttä varsoilla sekä perehtyä tarkemmin sen hoitoon. Tutkimus rajattiin koskemaan vain napatulehdusta, sillä se on navan alueen ongelmista yleisin ja voi hoitamattomana tai diagnoosin viivästyessä johtaa vakaviin komplikaatioihin. Aineistona käytettiin Yliopistollisessa hevossairaalassa vuosina 2010−2015 napatulehduksen vuoksi hoidettuja varsoja. Tutkimus toteutettiin retrospektiivisesti kirjaamalla tiedot potilasohjelmasta. Yliopistollisessa hevossairaalassa vuosina 2010−2015 maaliskuun ja elokuun välisenä ajanjaksona hoidetuista varsoista 15 %:lla todettiin napatulehdus. Varsojen ikä sairaalaan saapuessa vaihteli 0-61 vuorokauden välillä ollen keskimäärin 10 vuorokautta. Varsat saapuivat erilaisten syiden vuoksi. Osalla napatulehdus diagnosoitiin heti sairaalaan tullessa ja osalla vasta sairaalassaoloaikana. Sairaalassaoloaika vaihteli 1−22 vuorokauden välillä ollen keskimäärin 7,8 vuorokautta. Varsoista vain 12,7 %:lla ainoa raportoitu ongelma oli napatulehdus. Napatulehdusta sairastavista varsoista 61,8 %:lla napa poistettiin kirurgisesti, kun taas 27,3 % varsoista hoidettiin konservatiivisesti mikrobilääkkeiden avulla. Varsoista 96,4 % sai mikrobilääkkeitä sairaalassaoloaikana. Yleisin mikrobilääkevalinta varsoille oli penisilliini yhdistettynä gentamysiiniin. Varsoista lopetettiin kuusi eli 10,9 %. Tulosten perusteella napatulehdus on melko yleinen varsoilla. Lisäksi huomattavan suuri osa sairaalassa hoidetuista napatulehduksista oli vakavia, ja varsoilla oli yleensä muitakin ongelmia navan lisäksi. Osalla tutkimuksessa mukana olleista varsoista havaittiin napatulehdus vasta sairaalassaoloaikana. Aikaisemmissa tutkimuksissa napatulehduksen aikaisen diagnosoinnin on havaittu parantavan ennustetta. Tämä kannustaa toistuvien ultraäänitutkimusten käyttöön sairailla varsoilla.
Now showing items 1-3 of 3