Browsing by Subject "onkologia"

Lymfooma on kissojen yleisin, mutta alidiagnosoitu ja -hoidettu kasvainsairaus. Kissojen lymfoomatutkimuksia on tehty vähän ja niiden otoskoot ovat pieniä. Lymfooman hoito perustuu kemoterapiaan, johon osa kissoista vastaa ja toiset ei. Lymfooman ennusteessa ja potilaiden elossaoloajoissa on suurta vaihtelua, ja ennustetekijöitä on tunnistettu vain muutama. Tutkielman tavoitteena oli tutkia kissan lymfooman esiintyvyyttä, diagnostiikkaa, hoitoa ja ennustetta sekä tuottaa samalla uutta suomenkielistä tietoa kissan lymfoomasta ja hoidosta. Tutkielman tutkimusosio perustui Yliopistollisessa pieneläinsairaalassa vuosina 2010–2020 epäillyn tai varmennetun lymfooman takia hoidettujen kissojen muodostamaan potilasaineistoon. Aineisto kerättiin hakukriteerien avulla ProvetNet-potilastietokannasta rajatuista 387 kissasta, joista 63 sairasti sytologisen tai histopatologisen näytteen avulla varmennettua lymfoomaa. Lymfoomaa sairastaneiden kissojen hoitokertomuksista kerättiin potilaiden taustatiedot, kliiniset oireet, laboratorio-, kuvantamis- ja sytologisten tutkimusten tulokset, diagnosoidun lymfooman tyyppi ja anatominen sijainti, käytetyt hoitomuodot ja elossaoloaika diagnostisesta näytteenotosta kissan kuolemaan tai eutanasiaan. Tiedot kirjattiin Excel-taulukkoon, muutettiin numeeriseen muotoon ja tilasto-ohjelmaan analysointia varten. Tutkimustulokset yhtenivät aikaisempien tutkimusten kanssa. Suurin osa lymfoomapotilaista oli keski-ikäisiä maatiaiskissoja ja FIV:n (feline immunodeficiency virus) eli kissan immuunikatoviruksen ja FeLV:n (Feline leukaemia virus) eli kissan leukemiaviruksen osalta negatiivisia. Uroksia (n=35) oli naaraita (n=28) enemmän. Suurin osa todetuista lymfoomista sijaitsi ruoansulatuskanavassa, primaarielimen ulkopuolelle levinneinä. Hoitovasteet ja elossaoloajat vaihtelivat, eikä selkeitä ennustetekijöitä todettu. Suurin osa kissoista, joille kemoterapia aloitettiin, vastasi hoitoon nopeasti tai heikkeni nopeasti hoidosta huolimatta. Yksittäisten potilaiden kohdalla elossaoloajat olivat kirjallisuudessa esitettyä pidempiä, hoitomuodoista riippumatta. Vaikka kissan lymfooma on harvoin parannettavissa, voidaan erilaisilla hoidoilla saavuttaa laadukasta elinaikaa kuukausia tai jopa vuosia lymfoomatyypistä ja potilaan lähtötilanteesta riippumatta. Omistajille tulisi kertoa eri hoitovaihtoehdoista ja tehdä hoitokokeiluja solunsalpaajilla, kortisonilla ja B12-vitamiinilisällä nykyistä aktiivisemmin myös pelkän sytologiaan perustuvan diagnoosin perusteella.