Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "opaskoirat"

Sort by: Order: Results:

  • Ollilainen, Matti (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2015)
    Metisilliiniresistentti Staphylococcus pseudintermedius (MRSP) on viime vuosina muodostunut merkittäväksi ongelmaksi eläinlääketieteessä. MRSP-kannat ovat usein vastustuskykyisiä useille mikrobilääkeryhmille, mikä hankaloittaa merkittävästi näiden aiheuttamien infektioiden hoitoa. Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus (MRSA) on merkittävä humaanipatogeeni ja yleinen terveydenhoitoperäisten infektioiden aiheuttaja. Viime vuosina bakteerin merkitys ihmisten yhteisöissä hankittujen infektioiden aiheuttajana on myös kasvanut. Koirista eristettyjen MRSP- ja MRSA-löydösten määrä on lisääntynyt viime vuosina ympäri maailmaa, ja myös Suomessa on havaittu metisilliiniresistenttien stafylokokkien yleistyminen koirilla. Esimerkiksi vuosien 2012-2013 aikana kolmella Opaskoirakoulun koiralla todettiin MRSP-tartunta, mikä johti tarpeeseen selvittää laajemmin bakteerin esiintyvyyttä ja sen merkitystä Opaskoirakoulun koirapopulaatiossa. Opaskoirakoulun tehtävänä on kasvattaa, kouluttaa ja luovuttaa käyttöön opaskoiria sokeille ja vaikeasti heikkonäköisille. MRSP- ja MRSA-bakteerien esiintyvyyden pitäminen alhaisena Opaskoirakoulun koirapopulaatiossa on tärkeää, sillä koirat ovat koululla ollessaan läheisessä kontaktissa toisiinsa ja koirien parissa työskenteleviin ihmisiin, mikä edistää tartuntojen leviämistä. Tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja alkuperäistutkimuksesta. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksen on esitellä Staphylococcus pseudintermedius ja Staphylococcus aureus -bakteerit sekä näiden metisilliiniresistentit kannat. Pääpaino on bakteerien ekologian ja epidemiologian kuvauksessa koirilla. Katsauksessa käsitellään myös MRSP- ja MRSA-tartuntojen torjuntaa sekä esitellään bakteerien diagnostiikkaa. Tutkielmaan sisältyvän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa MRSP- ja MRSA-bakteerien esiintyvyyttä Opaskoirakoulun koirilla sekä selvittää MRSP-tartunnan riskitekijöitä positiivisiksi todetuilla koirilla. Tutkittava populaatio koostui Opaskoirakoulun opas- ja siitoskoirista sekä koulutettavista koirista. Tutkimuksessa näytteitä kerättiin 124 Opaskoirakoulun koirasta, joista 48 oli oppaita, 8 siitoskoiria ja 68 koulutettavia koiria. Kahdella opas- ja kahdella siitoskoiralla todettiin MRSP-tartunta. Bakteerin esiintyvyydeksi Opaskoirakoulun koirapopulaatiossa arvioitiin 3 % (95 % luottamusväli: 1-5 %). MRSA-bakteeria ei todettu yhdelläkään koiralla (ylempi 95 % luottamusväli: 3 %). Todetut esiintyvyydet olivat odotettuja ja vastasivat aiemmissa tutkimuksessa todettuja esiintyvyyksiä koirilla. MRSP-riskitekijäanalyysissä eläinlääkärikäyntien lukumäärän ja antibioottikuurien lukumäärän edellisen 12 kk:n aikana todettiin olevan yhteydessä MRSP-tartuntaan. Tässä tutkimuksessa eristetyt neljä ja kolme aiemmin eristettyä MRSP-kantaa tyypitettiin käyttäen PFGE-, MLST- ja SCCmec-menetelmiä. Tässä tutkimuksessa eristetyistä kannoista kolme todettiin keskenään identtisiksi. Identtiset kannat olivat sekvenssityyppiä ST45, mutta kantojen SCCmec-tyyppiä ei kyetty määrittämään. Tämän tyyppistä kantaa on aiemmin eristetty Israelissa, Thaimaassa ja Hollannissa, joista Israelissa ja Thaimaassa tämä kanta on vallitseva kanta. Myös Suomessa on aiemmin eristetty tätä sekvenssityyppiä olevia kantoja. Neljäs muista eroava kanta kuului sekvenssityyppiin ST71 ja SCCmec-tyyppiin II-III. Tämä kanta on maailman ja Euroopan laajuisesti yleisin MRSP-kanta. Suomessa kannan on aiemmin todettu aiheuttaneen Yliopistollisessa pieneläinsairaalassa vuosien 2010-2012 aikana ilmenneen epidemian. Kolme Opaskoirakoulun koirilta aiemmin eristettyä MRSP-kantaa erosivat toisistaan ja tässä tutkimuksessa eristetyistä kannoista. Opaskoirakoulun koirilta eristettyjen MRSP-kantojen erilaisuus lukuun ottamatta kolmea identtistä kantaa viittaa siihen, että Opaskoirakoululla ei ole laajamittaista MRSP-epidemiaa ja että tartuntalähteitä on useita. Tässä tutkimuksessa edellä mainittuja tartuntalähteitä ei kyetty tunnistamaan. Tässä tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella MRSP-tartuntariskiä Opaskoirakoulun koirilla voidaan pitää melko vähäisenä. Tällä hetkellä tartuntojen torjumiseksi riittävät normaalit varotoimet, joita ovat mm. hyvä käsihygienia ja tilojen sekä välineiden puhdistaminen ja desinfiointi käytön jälkeen. Opaskoirakoululla on jo nyt olemassa toimintamalleja, joilla tartuntoja pyritään ehkäisemään. Jatkossa tulee kuitenkin miettiä entistä tarkemmin tapoja erityisesti MRSP-tartuntojen torjumiseksi.
  • Karihaara, Paavo Kalervo (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2006)
    Tutkimuksessa selvitettiin yksityisen pieneläinlääkäriasema Mevetin toimenkuvan muuttumista 10 vuoden aikana potilastietojen perusteella. Samojen tietojen perusteella tutkittiin myös kahdeksan koirarodun sekä opaskoirien sairauksien muuttumista. Tutkimukseen valitut koirarodut olivat bokseri, cavalier kingcharlesinspanieli, karkeakarvainen mäyräkoira, kultainennoutaja, kääpiösnautseri, labradorinnoutaja, rottweiler sekä saksanpaimenkoira. Vuonna 1990 potilaskäyntejä oli yhteensä 7002, vuonna 1995 vastaava lukema oli 4571 ja vuonna 2000 3202. Potilaskäynnit luokiteltiin retrospektiivisesti 29 eri kategoriaan. Potilaskäynnit tilastoitiin vuosilta 1990, 1995 sekä 2000. Tutkimukseen valittiin sekä suuri- että pienikokoisia suosittuja koirarotuja. Tutkimukseen kuuluneet opaskoirat olivat miltei yksinomaan labradorinnoutajia. Tutkimuksessa havaittiin, että pieneläinlääkäriasema Mevetin toimenkuva on muuttunut erikoistumisen myötä. Rokotusten ja peruseläinlääkäripalvelujen määrä on pienentynyt vuodesta 1990 vuoteen 2000. Ihosairauksien, ortopedian sekä ruoansulatuskanavan sairauksien erikoisosaaminen on lisännyt näihin sairauksiin liittyvien potilaskäyntien määrää. Eniten sairauksiin liittyviä potilaskäyntejä koko aineiston osalta oli luokissa ihosairaudet, leikkaukset sekä ortopediset sairaudet. Ihon sekä rs-kanavan sairaudet ovat lisääntyneet vuodesta 1990 vuoteen 2000. Pienikokoisten rotujen koirilla oli vähemmän sairauteen liittyviä potilaskäyntejä verrattuna suurikokoisten rotujen koiriin. Tutkimukseen valituilla roduilla havaittiin eroja sairauksien esiintyvyydessä. Myös rodun sisäistä tutkimuksen ajanjakson aikaista muutosta havaittiin. Huolestuttavin muutos oli cavalierin kingcharlesinspanieleilla, joiden sydänsairauksien määrän lisäys vuonna 2000 verrattuna vuosiin 1990 ja 1995 oli huomattava. Opaskoirilla oli muihin labradorinnoutajiin verrattuna selvästi enemmän ylempien hengitysteiden sairauksia. Tämä saattaa johtua siitä, että opaskoirat altistuvat tavallisia koiria enemmän tarhaolosuhteille. Opaskoirilla esiintyi muihin labradorinnoutajiin verrattuna vähemmän tuki- ja liikuntaelimien sairauksia. Opaskoirien terveydellinen jalostus on tehokasta ja opaskoiriksi valitaan ainoastaan terverakenteisiksi todettuja yksilöitä. Näiden toimenpiteiden edullinen vaikutus on havaittavissa tutkimuksen tuloksista.