Browsing by Subject "pintahygienia"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)Päiväkodeissa hoidettavat lapset sairastavat noin kaksi kertaa enemmän kuin muilla tavoin hoidetut lapset. Päiväkodeissa taudit leviävät helposti lasten ollessa tiiviissä kontaktissa toisiinsa ison osan päivästä. Lasten sairastelusta aiheutuu kuluja usealle taholle, sillä taudit leviävät helposti lapsen perheenjäseniin ja päiväkotien henkilökuntaan aiheuttaen sairauspoissaoloja. Lasten vanhemmille ja vanhempien työnantajille koituu kuluja, kun vanhemmat joutuvat jäämään kotiin hoitamaan sairasta lasta. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on muun muassa edistää lapsen terveyttä ja hyvinvointia. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön eli Pirtevan valvonta-alueen päiväkotien pintojen puhtautta tutkimalla niiden bakteriologista kontaminaatioastetta ja sen avulla pohtia hygieniakäytäntöjen riittävyyttä päiväkodeissa. Tutkimuksella haluttiin myös selvittää päiväkotien henkilökunnan kokemuksia päiväkotien siisteydestä ja ilmanlaadusta. Tutkimus toteutettiin bakteriologisten pintahygienianäytteiden ja päiväkotien edustajille suunnattujen haastattelujen avulla 16 satunnaisessa päiväkodissa Pirtevan alueella. Tutkimuksen indikaattoreiksi valittiin kokonaispesäkeluku eli heterotrofisten bakteerien kokonaislukumäärä ja koliformiset bakteerit. Haastatteluissa kysyttiin muun muassa kokemuksia siivouksen riittävyydestä ja mahdollisista ongelmakohdista. Mikrobiologisten tulosten perusteella hygieniataso päiväkodeissa on riittävää. Ulosteperäistä kontaminaatiota löytyi vähän, 15 % näytteistä, mikä viittaa hygieniakäytäntöjen toimivan. Kokonaisbakteerinäytteissä suurimmassa osassa oli kasvua 1-100 pmy/10 cm2 vastaten hyvää tai tyydyttävää tulosta. Tulokset ovat linjassa aiemmissa tutkimuksissa saatujen tulosten kanssa. Hygieniakäytäntöjen riittävyyttä pohdittiin haastattelujen vastausten valossa.
-
(2019)Pintahygienialla tarkoitetaan elottomien pintojen mikrobitaakan hallintaa, ja sen pyrkimyksenä on ehkäistä infektioiden leviämistä. Mikrobeilla on kyky tarttua pintoihin ja muodostaa siten biofilmejä. Perinteiset pintahygienian hallintamenetelmät keskittyvät mikrobien määrän vähentämiseen tai niiden tuhoamiseen pinnoilta. Pintahygieniaa voidaan tutkia näytteenotolla. Tavallisesti pinnoilta otettavat näytteet ovat mikrobiologisia näytteitä. Kokonaispesäkeluku mittaa pinnalla olevien kaikkien hapellisissa oloissa lisääntyvien mikrobien määrää. Lisäksi pinnoilta voidaan mitata mahdollista ulostesaastumista indikaattoribakteerien avulla. Enterobakteerit ovat tyypillisiä ulosteperäisen saastumisen indikaattoreita. Sienten sukuun kuuluvia homeita ja hiivoja on tutkittu pintahygieniassa vain vähän. Homeiden terveydelle haitallisen esiintymisen tutkimukset ovat keskittyneet rakenteiden kosteusvaurioihin ja ilmassa esiintyviin homeisiin. Verrattain uutena innovaationa pintahygienian maailmaan ovat tulleet probioottiset pesuaineet, jotka sisältävät ihmisen terveydelle hyödyllisten bakteerikantojen itiöitä. Probioottista pesuainetta voidaan käyttää pintojen puhdistuksessa tavanomaisen pesuaineen sijaan. On osoitettu, että pesuaineessa olevat Bacillus-suvun bakteerikantojen itiöt pystyvät germinoitumaan kuivalla ja elottomalla pinnalla. Ne muodostavat pinnalle biofilmin ja aiheuttavat kilpailua pinnan muille mikro-organismeille, ja vähentävät muiden mikrobien osuutta pinnan mikrobipopulaatiossa. Probioottien käyttö pesuaineissa on ajan hengen mukaista alati lisääntyvän mikrobilääkeresistenssin takia. Koska on havaittu, että mikrobeilla esiintyy resistenssiä tavanomaisesti käytetyille desinfektioaineille, niiden rutiininomainen käyttö ei suuressa mittakaavassa ole eduksi resistenssin hallinnassa. Probioottisten bakteerien muodostama kilpailu pinnoilla voi olla ratkaisu lisääntyvän resistenssiongelman hallintaan pintahygienian yhteydessä. Kokeellisessa osassa tutkittiin probioottisten pesuaineiden tehoa matkustajalaivan hyttien siivouksessa. Tutkimuksessa verrattiin probioottisella pesuaineella puhdistettujen hyttien tuloksia tavanomaisilla pesuaineilla puhdistettujen verrokkihyttien tuloksiin. Näytteitä otettiin DipSlide-kontaktiliuskoille kylpyhuoneen hanan kahvasta, lavuaaritasolta, suihkukopin seinältä ja hytin yöpöydältä. Näytteet olivat kokonaismikrobi- ja enterobakteerinäytteitä, sekä hiiva- ja homenäytteitä. Näytteitä kerättiin ennen ja jälkeen siivouksen kolmena näytteenottokertana noin kuukauden mittaisella ajanjaksolla. Hyttien pintahygienian taso arvioitiin olevan hyvä tai tyydyttävä tutkimuksen lähtötilanteessa. Probioottisilla pesuaineilla puhdistetuissa hyteissä todettiin keskimäärin suurempia kokonaispesäkelukuja kuin verrokkihyteissä. Ennen siivousta otetuissa näytteissä kokonaispesäkeluku kasvoi tutkimuksen edetessä, mitä voidaan pitää mahdollisena osoituksena probioottisten bakteerien muodostamasta biofilmistä. Enterobakteereita löydettiin näytteistä vain hyvin vähän koko tutkimuksen aikana.
Now showing items 1-2 of 2