Browsing by Subject "poikimisen jälkeen"

Kirjallisuusosassa perehdytään lypsykarjataloudellisesti keskeiseen asiaan, kiimakiertojen käynnistymiseen poikimisen jälkeen. Alussa käsitellään naudan normaalia lisääntymiselinten anatomiaa ja fysiologiaa, josta päästään poikimisen jälkeisiin tapahtumiin lisääntymiselinten osalta. Tiineyden aikana FSH:n ja LH:n erittyminen on hyvin vähäistä. FSH:n eritys alkaa noin viikon sisällä poikimisesta, mutta LH:n eritys alkaa paljon hitaammin ja on herkempi GnRH:n säätelevälle vaikutukselle. Harvan LH-pulssifrekvenssin on todettu olevan yhteydessä poikimisen jälkeiseen pidentyneeseen puerperaalianestrustilaan. Follikkeliaallot jatkuvat läpi tiineyden, mutta tiineyden kolmen viimeisen viikon ajaksi ne vaimenevat. Poikimisen jälkeen lypsylehmillä on havaittu melko synkroninen uuden follikkeliaallon alkaminen 5 - 7 päivää poikimisesta. Kohdun involuutio kestää noin kuukauden. Aika poikimisesta ensimmäiseen ovulaatioon vaihtelee paljon, ja keskimääräisessä ajassakin on suurta vaihtelua tutkimusten välillä. Useimmiten keskiarvoksi on ilmoitettu 3 – 4,5 viikkoa, joskus jopa 6 viikkoa. Normaaleista lehmistä suurimmalla osalla ensimmäiseen ovulaatioon ei liity kiiman oireita. Ensimmäinen kiimakierto voi olla normaalia selvästi lyhyempi, vain noin puolen kiimakierron pituinen, mutta toinen kiimakierto on jo normaali (21 ± 3 vrk). Viivästyneen kiimakierron käynnistymisen riskitekijöitä ovat pitkä ummessaoloaika (> 77 vrk), poikimavaikeudet, epänormaalit kohtuvuodot, puerperaalisairaudet ja negatiivinen energiatase. Tutkimusosassa pyrimme selvittämään kiimakiertojen käynnistymistä poikimisen jälkeen suomalaisessa, runsastuottoisessa lypsykarjassa. Kiimakiertojen käynnistymisen lisäksi kiinnitettiin huomiota erityisesti kiimakiertojen pituuteen, progesteronipitoisuuksiin ja follikkelidynamiikkaan sekä estrogeenipitoisuuksiin kiiman aikana. Tutkimuksessa oli mukana 24 vähintään kerran poikinutta lehmää, joiden munasarjojen toimintaa seurattiin kolmanteen ovulaatioon saakka. Ensimmäinen ovulaatio tapahtui keskimäärin 29,3 ± 18,2 vrk poikimisesta ja ovuloituneen follikkelin halkaisija oli 17,3 ± 6,9 mm. Ensimmäisen kiimakierron pituus oli keskimäärin 20,5 ± 7,4 vrk (vaihteluväli 10 – 42 vrk) ja lehmistä 20,0 %:lla ensimmäinen kiimakierto oli lyhyt. Progesteronin huippupitoisuus oli ensimmäisen kiimakierron aikana 19,1 ± 12,3 nmol/l ja toisen kiimakierron aikana 20,2 ± 3,9 nmol/l. Tutkimuksen mielenkiintoisena löydöksenä olivat ylisuuret follikkelit, jotka eivät häirinneet lehmän normaalia syklistä toimintaa.